IPadilla pystyy tosiaan onneksi ottamaan kuvia ja tässä upeita maisemakuvia Nukkumajoen reissulta. Monessa kuvassa on tumma reunus, en tiedä mistä johtuu mutta haitanneeko tuo :)

Nukkumajoen sijainti

Talvinen joenselkä

Halkovaja

Kello on yksi iltapäivällä, ja aurinko laskee hankien keskellä

Näkymä tunturin laelta

Tänään tuli postiluukusta päätoimittamani Hiekanjyvät. Hieno juttu että jäsenet ehtivät saada lehden ennen joulua :) Sain Turussa jaettavaksi tietyn määrän lehtiä jo viime torstaina, oli kivaa saada nähdä lehti livenä ennen Nukkumajoen matkaa :)

Raporttia nuorisolautakunnan Nukkumajoen matkasta

Turun kaupungin nuorisolautakunta matkusti viikonvaihteessa 16.-18.12. lounaisimmasta Suomesta koillisimpaan Suomeen, Inariin lautakunnan hallinnoimalle Nukkumajoen leirikämpälle. Tutustuimme reissulla paikalliseen nuorisotyöhön käymällä paitsi Nukkumajoen kämpällä, myös Vasatokan nuorisokeskuksessa. Itselleni matka oli ensimmäinen Lapin matka koskaan, en ole käynyt Oulua pohjoisempana. Nukkumajoki sijaitsee saamelaisten vanhalla talvipaikalla, ja vielä sata vuotta sitten alueella oli saamelaisten vanhaa asujaimistoa, ennen kuin ensimmäinen tie ja niin sanottu edistys saavuttivat seudun.

Nukkumajoen kämppä on kerta kaikkiaan upealla paikalla, mahtavien maisemien keskellä. Siellä kuulee hiljaisuuden. Mikä arvo sellaisella paikalla onkaan esimerkiksi turkulaisille erityisnuorille, joiden elämässä Nukkumajoen matka voi olla ensimmäinen kerta kun he pääsevät niin kauniiseen ja rauhalliseen paikkaan. Sillä voi olla vain eheyttävä vaikutus nuoren, tai kenen tahansa paikalla kävijän elämään. Nukkumajoen leirikämppä tuleekin säilyttää kaupungin hallinnassa, jotta paikan hintataso onnistuttaisiin pitämään sellaisena että kaikki nuorisoryhmät voisivat sinne matkustaa. Kysymys on jakanut lautakuntaa pitkään.

Seutua koskevat suunnitelmat huolestuttavat minua. Matkailulle tultaisiin antamaan aiempaa suurempaa roolia. Kysyin, ovatko saamelaiset itse olleet miten vahvasti mukana suunnitelmissa. Yhteistyötä on kuulemma tehty kovasti, hyvä niin. Pyysin aluetta koskevat suunnitelmat nuorisolautakunnalle, jotta meillä olisi käsitys tilanteesta ja voisimme siihen ehkä vaikuttaa. Luontoarvot antavat liian helposti tilaa kaupallisille, eikä turismi ole omiaan vahvistamaan alueen perinteitä ja rauhallisuutta.

Lähistöllä on Saariselän matkailukeskus, ja sen tulisi mielestäni riittää (kaupallista) joulu- ja talvielämystä kaipaavalle matkaajalle. Inarin alueen kehittäminen tulee mielestäni tehdä luonnon ja saamelaisten ehdoilla. Siten Nukkumajoen kämpälle matkaavat voisivat edelleen nauttia rikkumattomasta rauhasta. Matkailulle on tilaa muuallakin.

Vasatokan nuorisokeskus on myös upealla paikalla Inarinjärven rannalla, ja oli kiinnostavaa kuulla paikallisen nuorisotyön monimuotoisuudesta, ja että Vasatokka on erityisen suosittu kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden keskuudessa. Se ei oikeastaan ole ihme, varmasti sana on levinnyt luonnonkauniista seudusta maailmalla. Seuraavaksi olisikin tärkeää viedä viestiä varsinkin Nukkumajoen kämpästä turkulaisille nuorten yhdistyksille ja järjestöille. Paikka on ehdottomasti kokemisen arvoinen.

Oli hienoa nähdä oikea talvi, täällä lumettomassa ja lämpimässä etelässä sitä osaa tosiaan arvostaa.

Tässä kuvia Nukkumajoen kämpältä sekä Joulupukin pajakylän poroja ja pieniä tonttuja. Lautakuntaporukka meni kokemaan myös Suomen pisimmän pulkkamäen. Minä kuvassa toinen alh.oik. Maisemakuvia en saanut vielä kehiin.

Hyvää Joulua!

Nukkumajoen kämpällä on hienoja hirsirakennuksia, tässä saunan reunalla

Joulupukin pajakylä

Joulupukin porot valmiina lähtöön

Petteri Punakuono

Pikkuisia joulutonttuja

Turun kaupungin nuorisolautakunta Suomen pisimmässä pulkkamäessä

Tässä tämän päivän Turun Sanomissa julkaistu mielipiteeni.


Nuorisotilaverkostoa kehitettävä nuori edellä

Koko Nummen seutu jää ilman nuorisotilaa, kun Kuuvuoren nuorisotila sulkeutuu vuodenvaihteessa. Saimme nuorisolautakunnan marraskuun kokoukseen kuntalaisaloitteen, jossa puolletaan nuorisotilan säilyttämistä alueella. Vetoomuksen on allekirjoittanut 242 henkilöä, lisäksi mukana ovat mm. Hannunniitun koulun vanhempaintoimikunta, Nummenmäen Pientalot ry sekä Itäharjun ja Kohmon omakotiyhdistykset.

Nuorisotilan säilymistä perustellaan sillä, että pelkästään Hannunniitun koulussa on 600 7-12 vuotiasta oppilasta, ja yläkouluikäisiä, 13-15 vuotiaita asuu alueella noin 350. On helppo huomata, että nuorisotilan tarve tulee lähivuosina vain kasvamaan. Kaupungin palveluverkko tulee näiltäkin osin joka tapauksessa pitää kattavana; päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen määrä on eräs tärkeimmistä tekijöistä kun lapsiperheet miettivät minne muuttaa.

Pidin marraskuun lautakuntakokouksessa lähtökohtana, että aloite etenee juuri tämän nuorisolautakunnan aikana. Kysyin tilanteesta joulukuun kokouksessa 13.12., selvitystyö jatkuu. Nummen ja Hannunniitun uusi nuorisotila on mahdollista saada jo olemassa olevista tiloista, esimerkiksi Katariinan koulun aamu - ja iltapäiväkerhokäytössä oleva tila voisi sopia iltaisin nuorten käyttöön myös.

Nuorisotilaverkoston kattavuus on toki Turkua isompi kysymys. Jos asiaa tarkastelee maakuntatasolla, koko Varsinais-Suomen alueella tulee luonnollisesti huolehtia siitä, että nuorella olisi aina mahdollisimman lyhyt matka nuorisotilaan ja sinne olisi helppo mennä yksin tai kaverin kanssa. Alaikäiset ovat julkisen liikenteen varassa, ja nuorisotilaan pitäisi toisaalta päästä nopeasti vaikka pyörällä. Kattava nuorisotilaverkosto tietää samalla nuorisotyöntekijöille lisää työpaikkoja.

Nuorisotilaverkoston kehittämisessä tulee aina mennä nuori edellä, ja kuntalaisten toivomusten ja aloitteiden rivakan etenemisen on aina oltava toiminnan lähtökohta.

Eva-Liisa Raekallio

Turun kaupungin nuorisolautakunnan jäsen (vas.)

Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton piirihallituksen jäsen

 

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3132212/Nuorisotilaverkostoa+kehitettava+nuori+edella 

Terveisiä nuorisolautakunnan kokouksesta 13.12.

Kokouksen asialistalla oli mm. sopimusavustuksista päättäminen, Halisten nuorisotilan avautuminen, Runosmäen monitoimitalon tarveselvityksen hyväksyminen, sekä strategisten ja operatiivisten sopimusten hyväksyminen.

Avustuksia nuorten yhdistyksille ja järjestöille myönnettiin jälleen, hienoa että niitä on haettu. Pidimme Saskan kanssa esillä sitä, miten tärkeää on se että avustukset todella kohdentuvat nuorten, alle 29- vuotiaiden yhdistyksille ja järjestöille.

On hienoa että Halisiin saadaan nuorisotila, olen menossa tammikuussa avajaisiinkin. Keskustelussa kuitenkin kytkettiin yhteen Halisten nuorisotilan avautuminen ja Kuuvuoren/Nummen nuorisotilan sulkeutuminen vuodenvaihteessa, niinkuin että "kaikkea ei voi saada, että jos jotain saadaan lisää, jostain pitää luopua". 

Itse lähdin siitä, että nuorten vanhemmilta viime lautakuntakokoukseen tullut toivomus Kuuvuoren/Nummen nuorisotilan jatkosta on otettava vakavasti. Kuntalaisia pitää kuunnella. Nuorisotilaan pitää olla nuorella aina mahdollisimman helppo ja lyhyt matka. 

Marraskuun kokouksessa Kuuvuoren nuorisotila-asia meni lisäselvitykseen, ja kysyinkin tänään, missä vaiheessa ollaan selvitysten kanssa, kovin paljoa ei ole tainnut tällä välin tapahtua, kun sain vastaukseksi vain että "selvitetään kyllä". Otin esiin mahdollisuuden löytää tila Katariinan koulun puolella olleesta tilasta, jossa on järjestetty aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa.

Runosmäen monitoimitaloasiasta päätetään tammikuussa. Pyysin selvittämään siihen mennessä sen, miten turvataan se että tilaan suunnitellut toiminnot kuten juuri nuorisotila ja kirjasto palvelisivat käyttötarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla. On todella hyvä, ettei nuorille tarvita väistötilaa muutostöiden ajaksi, näin ei nuorten eikä nuorisotyöntekijöiden arki muutu. 

Kun tiloja lähdetään yhdistämään, on vaarana että synergiaetujen hakemisessa menetetään kunkin toiminnan parhaat ja ominaisimmat piirteet. Minusta nuorten pitää voida touhuta vapaasti riittävän isossa ja hyvässä nuorisotilassaan, ja kirjastosta pitää saada hiljainen, rauhallisen keskittymisen mahdollistava tila. Tästä ei ole tarvetta tinkiä. 

Kirjastotoiminta ei kuulu meidän päätettäväksemme. Kiinnitin huomiota kuitenkin siihen keskustelussa ilmenneeseen näkökulmaan, että "kirjastoista ollaan muutenkin kehittämässä kaupunkilaisten vilkkaita kohtaamispaikkoja." Olen aina tässä kohtaa itse tuonut esiin sen, että me itse päätämme mihin suuntaan kirjastolaitos Suomessa kehittyy, on syytä  pitää huolta että kirjastot olisivat juuri hiljaisen ja rauhallisen keskittymisen paikkoja joissa saa halutessaan ja tarvitessaan ammattilaisen apua kirjan valintaan tai tietokoneella säätämiseen. Olen kirjoittanut aiheesta paljonkin. Kyse on luonnollisesti myös kirjastotyöntekijöiden työpaikoista.

Oli pakko kokouksessa ääneen ihmetellä strategisen sopimuksen kohdalla sitä, miten Turku tinkii pienipalkkaisten nuorisotyöntekijöiden lomarahoista, mutta satsaa samaan aikaan miljoonia teatterin remontin lisäkustannuksiin. Saman kaupungin sisällä kohdennetaan rahoitusta hyvin eri perustein ja selkeästi ihan eri arvoasteikolla. 

Muistutin, ettei kaupunginvaltuusto ollut suinkaan yksimielinen lisärahan myöntämisessä, ja siihen tulikin Kokoomukselta heti vastaus; minun toivottiin pysyvän nuorten asiassa. Sanoin siihen, että tämä on just nuorten asia. Miksi nuoriin ei Turussa panosteta, mutta jatkuvasti paisuviin remonttikustannuksiin kerta toisensa jälkeen uhrataan miljoonia ja taas miljoonia. Tämä on ehdottomasti kaikkien turkulaisten, nuortenkin asia. Muistutin myös, että lautakunta on se elin, jossa määritellään, mitkä nuortenpalveluiden asiat ovat merkittäviä ja jotka pitää käsitellä lautakunnassa. Virkamiesten työmäärää ei ole tarvetta näiltäkään osin kasvattaa.

Eva-Liisa Raekallio

Viime päivät ovat menneet Hiekanjyvät- lehden viimeistelyssä. Vapaa-ajasta ei ole voinut puhua, tahtoo se näissä järjestö- ja yhdistysmeiningeissä muutenkin olla minimissään. Lehden osalta ollaan onneksi jo ihan liki valmiita, jee!!

Oli tavallaan mukava irtiotto käydä otattamassa vaalikuva (Ja samalla kauheeta, näillä mennään.) Oli outoa meikata sitä varten, kun olen viime vuodet meikannut yleensä tosi vähän. Muistin kumminkin että meikkaaminenkin voi olla kivaa. Lukiossa meikkasin joka päivä, vaikkei olisi tarvinnut. On yhä tosi paljon helpompaa kun ei meikkaa, mulla on pikemminkin sellainen asenne että mitä siitä jos näytän väsyneeltä jonkun mielestä. Miksi naisten erityisesti pitäisi aina näyttää virkeiltä. Saa nähdä missä määrin meikkaamisesta tulee jälleen osa rutiinia. Tuskin päivittäistä kuitenkaan.

Eilen ilmestyi ke 23.11. Kulttuuriolohuoneella kuvattu video Animalian joulukalenterissa :) Älyttömän ihana video!!!

 https://www.facebook.com/animaliaturku/?hc_ref=PAGES_TIMELINE&fref=nf

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina tutun konkkaronkan, Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden ja RKP: n äänin miljoonien lisälaskun kaupunteatterin remontille. Aivan käsittämätöntä ja edesvastuutonta turkulaisten rahojen haaskausta. 

Perusteluna lisälaskulle oli, että muuten teatterin ensi syksyn ohjelmisto viivästyy ja vaarantuu. Kaikki ne ihmiset joiden peruspalveluista on tingitty ja leikattu Turkusopimusryhmien voimin, ovat epäilemättä eri mieltä siitä, mihin nekin miljoonat olisivat kuuluneet. Teatterin ohjelmistot odottakoot.

Possuja pistäytyi Martin Kulttuuriolohuoneella viime keskiviikkona, oli mahdollista pistäytyä kun henki säästyi Vipun vegekurssilla, hehheh :D Joulukinkulle on tänäkin vuonna olemassa vaihtoehtoja.

Possut ovat mukana Animalian videojoulukalenterissakin.

Perjantainen TuASSin juhlaseminaari ja omakin puheeni meni hyvin. Tosi harmi etten päässyt iltajuhlaan, olisin todella paljon halunnut mennä. En jaksanut sittenkään mennä lauantaina Vipun vegekurssille. Tällä viikolla on ollut joka päivä jotain välttämätöntä menoa, niin päätin kumminkin pitää eilisen taukoa. Ja eihän mua sillä tavalla kurssilla tarvittu.

Tänään oli piirihallituksen kokous, jossa muun muassa käytiin läpi soteuudistuksen läpiviemisen erikoisia tapoja, joissa pääluottamusmiehiä heitetään kokouksista ulos. Tuollainen toiminta pitää kyseenalaistaa. Siellä valmisteltiin myös kannanottoa työmatkaliikenteestä. Siellä oli juttua myös puoluevaltuuston kokouksesta, ja kuulemma Ylen vaalikoneesta on tulossa osaksi videomuotoinen. Voi itku. Se asettaa ehdokkaat ilman muuta eriarvoiseen asemaan. Videovastaaminen pistää hirveän paljon painoa esiintymistaidolle ja ulkonäölle. Kummallakaan ei lopulta ole tekemistä kokoustyöskentelyn kanssa. Sekin korostuu, onko tolkuton välinearsenaali käytettävissä. 

Entä köyhät ja pitkäaikaistyöttömät ehdokkaat? Toin kokouksessakin esiin, miten olisi pidettävä huolta tasa-arvon toteutumisesta, siitä että kuntavaalikampanjan tekemiseen olisi matala kynnys, ettei siihen tarvitsisi enempää varoja ja resursseja kuin jo nyt tarvitsee. Minusta Yhdysvaltain presidentinvaalit osoittivat jälleen, miten retorisille kyvyille laitetaan aivan liian paljon painoa. Populismilla ja yleisön haltuunotolla ei pidä pärjätä, vaan asialla ja sisällöllä. Niin, kunpa ihmiset palkitsisivat asiallisesta ja politiikan sisältöihin keskittyvästä kampanjasta. Sen sijaan eniten julkisuutta saa yksinkertaistetulla ja tunteisiin vetoavalla rautalangasta vääntämisellä.

Nykyaika käy tässäkin suhteessa yhä armottomammaksi. Kyllähän on tehty tutkimusta esim jenkkien presidentin Franklin D. Rooseveltin valinnasta; että häntä tuskin olisi valittu jos siihen aikaan olisi ollut televisioituja vaaliväittelyitä. Syynä vain ja ainoastaan se, että hän istui pyörätuolissa. Esiintymistaitoiset ja dynaamiset triathlonistit ovat keränneet valtavia äänisaaliita Suomessakin, mutta mikä olikaan politiikan sisältö näillä terveyttä uhkuvilla tehopakkauksilla.

Pitää katsoa mahdollisimman pian uudestaan A Single Man. Törmäsin netissä leffan näyttelijöiden haastatteluihin, ja muistin miten valtavasti tykkäsin leffasta. Tein siitä aikoinaan kritiikinkin Varsinais-Suomen Vasemmiatonuorten Punapostiin, vaikkei kyllä voi puhua kritiikistä. En minä muistaakseni siitä mitään negatiivista löytänyt. Pitänee kaivaa se esiin. Pitää myös käydä katsomassa Tim Burtonin uusin sekä tietty Allied.

Vipun eläinoikeusviikko starttasi tosiaan tänään Animalian toiminnanjohtajan Mai Kivelän vierailulla. Kaikki meni hyvin, vedin tilaisuuden itse. Aina stressaa se, pelaako tekniikka ja miten käytännön asiat sujuvat, onneksi turhaan tälläkin kertaa hermoilin. Oli kiinnostavaa juttua mm. siitä miten veganismi leimataan usein elitismiksi, johon vain hyväosaisilla on varaa. Toistin tilaisuudessa sen, mikä on ohjannut omaa toimintaani jo vuosia. 

Rakenteita pitää kehittää niin, että kaikilla, myös pienituloisilla on mahdollisuus tehdä se vegaaninen ja ympäristöystävällinen valinta, vain siten asiat muuttuvat kaikkien kannalta parempaan suuntaan kun mahdollisimman suurella määrällä ihmisiä on varaa eettisiin valintoihin. Ja rakenteet muuttuvat poliittisen päätöksenteon, poliittisen tahdon kautta. 

Nythän 20 vuotta vanhaa eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa, ja eläinten itseisarvo olisi tulossa kirjauksena lakiin, toivon sitä. Se on Animalian tavoitteena. Tämä ei yksin riitä, vaan tarvitaan aitoja konkreettisia toimia eläinten itseisarvon toteuttamiseksi.

Animalian tavoitteena onkin esimerkiksi myös parsinavetoista ja emakkohäkeistä luopuminen, sekä turkistarhauksen lakkauttaminen. Aivan loistavia tavoitteita! Allekirjoitin Animalian vetoomuksen eläinsuojelulain puolesta jo aiemmin, ja laitan sen tänne. Otimme kuvia Vipun tiedotukseen, Animalia julkaisee omilla sivuillaan todennäköisesti myös jotain possujen vierailusta Turussa Martin Kulttuuriolohuoneen kirjastossa :)  Kuvat ovat tulossa tännekin. Tässä vielä linkki tuohon vetoomukseen:

http://animalia.fi/lainsuojaton/

Nähdäkseni Trumpin presidenttiyttä on tärkeää tarkastella kokonaisuutena, uuden jenkkihallinnon vaikutukset ympäristöpolitiikkaan ovat yksi tekijä, kuitenkin myös tähän asti määritelty kauppapolitiikka ja ehdottomasti Yhdysvaltain sisäpolitiikka ovat jo ajautunut vaikeuksiin. Vähemmistöjä odottavat kovat ajat, ja naisten aborttioikeuden tuntuva rajaaminen, ellei rajummatkin toimet, ovat enemmän kuin todennäköisiä. Trumpin neuvonantajiksi on tulossa avoimen rasistisia äärioikeistolaisia. Vaikutukset ulkopolitiikkaan tullaan näkemään. 

Itse pidän keskeisenä pitää mielessä, että koska Trump todettiin vaalikampanjan aikana useaan kertaan epäpäteväksi presidentin virkaan, niin demokraattien kuin monen republikaaninkin taholta, hänen presidenttiytensä voidaan haastaa monellakin tapaa. Republikaanihallinto ei automaattisesti merkitse sujuvaa yhteistyötä republikaanipresidentin kanssa, ja esimerkiksi uuden hallinnon merkitystä vapaakauppasopimusten toteutumiselle tulee katsoa nimenomaan koko hallinnon tasolla.  

Vapaakauppasopimusten toteutuminen on republikaanien ja heidän tukijoidensa taloudellisessa intressissä suurisuisista vaalilupauksista huolimatta. Republikaanienemmistön painoarvo saattaa tässäkin kysymyksessä olla yhtä aamuyön tunteina seksinauhoista twiittailevaa, naisia ahdistelevaa kiinteistökeisaripresidenttiä suurempi.

Olipa onni että otin kaiken irti talvesta sen aikaa kun sitä täällä Turussa kesti. Kertakaikkiaan päätin nauttia talvesta enkä halunnut murehtia lumen haitoista. Halusin muistaa millaista oli lapsena iloita talvesta. Parhaillaan sataa suunnilleen kaatamalla vettä ja on satanut koko päivän. Viime talvenahan päästiin viettämään talvea kahden viikon ajan tammikuussa, on ihan mahdollista että tänä talvena nämä muutamat viikot marraskuussa olivat aika josta voimme puhua talvena. 

Talvi on parhaimmillaan hyvin kaunis vuodenaika, kun on kunnolla lunta ja pakkasta. Turun seutua vaivaava talvituulikin pysyisi kurissa jos meri jäätyisi. Muttei se taida enää jaksaa. Ilmastonmuutosta pitää kaikin voimin hillitä. Jenkkien uusi republikaanihallinto vienee maan pois Pariisin ilmastosopimuksesta, ja luvassa on todennäköisesti ilmaston ja ympäristön kannalta vain huonoja päätöksiä. 

Sen takia on entistäkin tärkeämpää, että jokainen kantaa vastuunsa myös täällä Suomessa, ja yhteiskunnan rakenteet kehitetään kestäviksi ja ympäristölle myönteisiksi. Törmäsin feissausaikoina usein siihen, ettei uskottu Suomessa tehtävien toimien vaikutukseen ja perusteltiin sitä Kiinan, Intian ja juurikin Yhdysvaltojen paljon enemmän saastuttavalla toiminnalla. Maapallo on kuitenkin kaikkien yhteinen ja vastuu kuuluu meille kaikille.

Viime lauantain piirikokouksesta vielä sen verran, että piirikokous asettui siellä tukemaan Johannes Yrttiahon esitystä siitä, että Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto tukisi senioriliikkeen kansalaisaloitetta työeläkkeitä leikkaavan  työeläkeindeksin muuttamiseksi vähintään puoliväli-indeksiksi. 

Olen siitä erittäin iloinen, olin syksyllä mukana Turun Vasemmistoliiton kunnallistoimikunnan kokouksessa, jossa oli esillä eläkeasiaa esillä pitäneiden konkareiden eduskuntamatkan tukeminen. Olin lämpimästi tuen kannalla ja olin myös sitä mieltä, että asiasta pitää tehdä iso juttu mediaan ja kertoa kaikille, että Turun Vasemmistoliitto todella tukee eläkeläisiä. 

Kun kaupunginvaltuuston Turku-sopimusryhmät siitä eduskuntavaalien alla irtautuneen, mutta alusta asti siinä mukana olleiden Perussuomalaisten kanssa äänestivät turkulaisten peruspalveluita heikentävien leikkausten puolesta, on syytä muistaa mikä porukka pienten puolta edelleen pitää.

Turun kaupunginvaltuuston enemmistö hyväksyi maanantaina kovan leikkauslistan. Kuten kaupunginhallituksen jäsen Johannes Yrttiaho totesi; Mikä yhdistää oppositiopuolue Sdp:tä ja Vihreitä sekä Sipilän hallituksessa istuvia Keskustaa, Kokoomusta ja Perussuomalaisia? Kaikki mainitut toteuttavat maan hallituksen politiikkaa täällä Turussa.

Olen ollut tämän viikon kipeänä, asiaan vaikutti varmaan se kun juoksin ympäri kaupunkia kiinnittelemässä eläinoikeusviikon julisteita.

Ensi viikolla on monenlaista kiinnostavaa tapahtumaa, eläinoikeusviikon lisäksi vietetään Turun Akateemisen Sosialistiseuran 70-vuotisjuhlia. Olen mukana puhumassa juhlaseminaarissa, ks. ohjelma alla.

Turun Akateemisen Sosialistiseuran 70-vuotisjuhlat lähestyvät! Turun yliopiston vihreä vasemmisto ja Åbo Gröna Vänster järjestävät edeltäjäjärjestönsä juhlavuoden kunniaksi juhlaseminaarin sekä illanvieton perjantaina 25.11. 

Seminaarin ohjelma sekä illanvieton paikka ovat muuttuneet aiemmin tälle listalle lähetetyn kutsun jälkeen. Tapahtumien päivitetyt tiedot löytyvät tästä viestistä sekä liitteenä olevasta kutsusta.

Juhlaseminaari järjestetään klo 15.00–17.15 Turun yliopiston luentosalissa Pub1 (Assistentinkatu 7, 1. kerros). 

OHJELMA

15:00–15:15 ”TuASS:in historiaa” – Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Jarmo Lindén

15:15–15:30 ”Marx ja kuluneet vuosikymmenet” – VTT, kansainvälisen talouden dosentti ja Suomen Attacin entinen puheenjohtaja Jan Otto Andersson

15:30–15:50 ”Vasemmiston sisäiset erimielisyydet” – Vasemmistoliiton puoluesihteeri, VTT Joonas Leppänen

15:50–16:00 Yleisökysymykset ja keskustelu

16:00–16:15 Kahvitauko

16:15–16:35 ”Vasemmisto-opiskelijoiden työ Turussa yliopistolakia vastaan 2009-, lain merkitys nykypäivän leikkauspolitiikassa” – Vasemmisto-opiskelijat ry:n pääsihteeri 2009, Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti ry:n puheenjohtaja 2010, Koulutuslakko-liikkeen aktiivi Eva-Liisa Raekallio

16:35–16:45 Åbo Gröna Vänsterin terveiset – ÅGV:n puheenjohtaja Branko Lampi

16:45–16:55 Vivan terveiset – Vivan edustajistoryhmän ryhmäpuheenjohtaja, tohtorikoulutettava Sade Kondelin

16:55–17:05     Yleisökysymykset ja keskustelu

17:05–17:15 Päätössanat – Vivan entinen edaattori, VTM Elias Laitinen

https://www.facebook.com/events/1089192984511084/

Lauantaina 12.11. pidettiin Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton piirikokous, ja minut valittiin jatkamaan piirihallituksessa. Sain naisista toiseksi eniten ääniä Pirjo Rinteen jälkeen. Kiitos luottamuksesta :)

Tässä piirikokouksessa pitämäni puhe.

Arvoisa piirikokousväki,

Suomalainen yhteiskunta eriarvoistuu koko ajan lisää. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat vaan rikastuvat. Kyse ei kuitenkaan ole mistään väistämättömästä tilanteesta johon on sopeuduttava, vaan yhteiskunnan suunnasta, johon jokainen voi vaikuttaa äänestämällä.

Valtiollisten vaalien äänestysaktiivisuus on ollut liian alhainen jo vuosia. Ei voi olla niin, että osa kansasta päättää kaikkien muiden puolesta siitä, millaista yhteiskuntaa yhdessä rakennetaan.

Olen itse Turun kaupungin nuorisolautakunnassa Saska Heinon kanssa, ja me saatiin viime keväänä tietää vuosi sitten marraskuussa pidettyjen Turun nuorisovaltuustovaalien tulokset. Äänestysaktiivisuus vaihteli kouluittain ja oppilaitoksittain, kahdeksasta prosentista yhdeksäänkymmeneenyhdeksään. Kokonaisäänestysprosentti oli ihan liian alhainen, vain 45%. Niissä vaaleissa alle puolet äänioikeutetuista, 13-18-vuotiaista turkulaisnuorista äänesti. 

Pyysin seuraavaan lautakunnan kokoukseen tarkemmat tiedot siitä miten eri kouluissa äänestettiin. Valtakunnallisissa vaaleissa näkyvä alhainen äänestysaktiivisuus ja sen jakautuminen näkyy jo nuorilla. Tartuimme Saskan kanssa toimeen, ja teimme lautakunta-aloitteen jossa esitimme, että Turun nuortenpalvelut tarttuisivat konkreettisiin toimenpiteisiin äänestyserojen tasaamiseksi.

Saimme vastauksen syyskuun lautakuntaan, jossa nuortenpalvelut käytännössä totesivat, ettei vaikuttaminen vain kiinnosta kaikkia. Vastauksen voi tiivistää näin. Mielestäni Suomessa ei tällä hetkellä ole varaa suhtautua näin, vaan myös virkamiestasolla pitää ottaa kaikki keinot käyttöön nuorten osallistumismahdollisuuksien tasaamiseksi.

Olemmekin Saskan kanssa vieneet asiaa eteenpäin marraskuun lautakuntakokouksessa vähän aikaa sitten. On selvää, että kaikki nuoret pitää asuinkunnastaan ja asuinalueestaan riippumatta saada mukaan yhteiskuntaan.

Kiitos!

Ja tässä listoille lähtenyt kirjoittajakutsu :)

Tule mukaan tekemään Hiekanjyvät- lehteä!

Hei!

Attacin jäsenlehti Hiekanjyvät kaipaa tekijöitä. Seuraavan lehden teemoja voisivat olla esimerkiksi Yhdysvaltain uuden hallinnon vaikutus kauppapolitiikkaan, SOTE-uudistus, sekä Panamapaperit- kohun todelliset vaikutukset verolainsäädäntöön Suomessa ja maailmalla. Jos sinulla on juttuaihe mielessä näistä, tai jostakin toisesta teemasta, otathan yhteyttä!
Hiekanjyvät tarvitsee myös valokuvaajia ja kuvittajia. Kiinnostuneita kirjoittajia ja kuvittajia pyydetään laittamaan viestiä lehden päätoimittajalle Eva-Liisa Raekalliolle, osoitteeseen eraekallio@gmail.com viimeistään sunnuntaina 13.11. Kerrothan viestissäsi, mistä teemasta haluaisit kirjoittaa, ja jos haluaisit kuvata lehteen tai kuvittaa sitä.

Lehti tehdään vapaaehtoisvoimin, eikä kirjoittajille tai kuvittajille voida valitettavasti tarjota rahallista korvausta. Lehti ilmestyy paperiversion lisäksi Attacin kotisivuilla ladattavana pdf-versiona ja jutut linkattavina sivuina. Juttuja voidaan lyhentää ja muokata.

Lisätiedot:

Hiekanjyvät- lehden päätoimittaja

Eva-Liisa Raekallio

eraekallio@gmail.com

Hillary Clintonia syytettiin liiallisesta poliitikkomaisuudesta ja kovuudesta, ja olen tässä blogissa aiemminkin kirjoittanut miten noista ominaisuuksista on miehelle vain hyötyä. Karuimpia tosiasioita on se, että amerikkalaiset itse tekivät Hillarysta poliitikon, sanan negatiivisimmassa merkityksessä.

Hän sai miehensä Billin ensimmäisen presidenttikauden aikana paljon kritiikkiä siitä, ettei ollut perinteinen "First Lady", eikä tyytynyt tarjolla olleeseen rooliin joulukuusenkoristeiden esittelijänä. Taisi ollakin tietoinen ratkaisu, että hänet nähtiin miehensä uudelleenvalinnan alla juurikin esittelemässä Valkoisen talon jouluperinteitä.

No niin. Tänään saimme eläinoikeusviikon sähköisen tiedotuksen käyntiin. Kivaa :) Kävin eilen Helsingissä Hiekanjyvien lehtipalaverissa, ja kipaisin samalla Lushista muutamia ihania vegaanisia juttuja niinkuin aina jos vaan oon Hesassa ja että ois varaakin. Mukavaa että tuotteille alkaa olla Hesassa kunnolla kysyntää, kauppoja on jo kaiketi kaksi? Sitten kun vielä tänne Turkuunkin saataisiin oma Lush... Hiekanjyvä-palsu meni hyvin, ja luonnostelemani kirjoittajakutsu lähti illalla eteenpäin. Tässä eläinoikeusviikon juliste ja tekemäni tiedote tännekin.

   Tervetuloa eläinoikeusviikolle!

Viherpunainen vasemmisto ry:n eläinoikeusviikko Martin Kulttuuriolohuoneella 23.-26.11. 

Viikon aloittaa Animalian toiminnanjohtajan Mai Kivelän vierailu keskiviikkona 23.11., jolloin hän alustaa klo 18 alkaen aiheesta "Eläinten asema ruoantuotannossa- kohti parempaa tulevaisuutta". Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Tervetuloa ennen alustusta nauttimaan Kulttuuriolohuoneen kahvilan vegaanisista antimista!

Saman viikon lauantaina 26.11.  Kulttuuriolohuoneella pidetään vegekurssi klo 12-16, "Karjatonta paistia ja muita herkkuja", jolla opetellaan tekemään perinteisiä ruokia vegaanisina versioina. Kurssin vetää kokenut vegaanikokki Jari Kärkkäinen. Ruokalistalla karjattoman paistin lisäksi mm. käristystä nyhtiksestä ja härkiksestä, sekä riisipuuroa jälkkäriksi. Ilmoittautumiset osoitteeseen eraekallio@gmail.com viimeistään 23.11. Kurssimaksu 8 euroa maksetaan viimeistään 23.11. Viherpunainen vasemmisto ry:n tilille FI90 5710 9720 0691 04. 

Kumpikin tapahtuma järjestetään Martin Kulttuuriolohuoneella, osoitteessa Itäinen Pitkäkatu 49, Turku.

Trump voitti vaalit. Ei tätä voi yllätyksenä pitää, mutta olen pettynyt siihen miten tunne ratkaisee äänestyspäätöksissä. Olin alusta asti skeptinen sen suhteen, miten paljon Clintonille on naiseudestaan hyötyä Yhdysvaltain kaltaisessa konservatiivisessa maassa. Vielä ei oltu valmiita naiseen presidenttinä. 

Muistan hyvin kun eräällä luentokurssilla ennen Obaman ensimmäistä valintaa, kun Clinton kisasi demokraattien ehdokkuudesta yhdessä Obaman kanssa, totesin, että Yhdysvalloissa nähdään ensimmäinen mustaihoinen mies presidenttinä ennen valkoista naista. Sukupuolen merkitys vain on niin suuri.

Mitä seurauksia Trunpin valinnasta on globaalilla tasolla, jää nähtäväksi. Vaalikampanja ei lupaa hyvää, myöskään ympäristön kannalta. Trump on sivuuttanut ilmastonmuutoksen lähinnä kiinalaisten salajuonena Yhdysvaltain teollisuuden päänmenoksi.

Last but not least:)

Daily Show harjoitti hieman tutkivaa journalismia ja sai selville Trumpin puheiden kirjoittajan. Mainiota työtä.

https://m.youtube.com/watch?v=dDfOzBSlwEE

Ratkaiseva vaalipäivä, 8.11. lähestyy. Hermostuttaa aika tavalla, ja vaikka tiedostankin että mediassa esillä oleva tieto on aina enemmän tai vähemmän valinta, ja että kaikki on mahdollista, silti se pysäyttää kun kuulee jonkun Trumpin kannattajaksi tunnustautuvan sanovan, että mustat hyötyivät orjuudestaan. 

Herää kysymys, mitä kaveri on tehnyt koulussa historian tunneilla, vai onko vain lukenut koulukirjoja. Todella karrikoidusti ilmaistuna. Mutta jos on tiedossa, miten esim historian koulukirjoissa oleva tieto on nimenomaan valinta ja miten ihmisillä on usein tiedostamattaankin vaikuttimet kirjata asioita joka tapauksessa omasta näkökulmastaan parhaalla mahdollisella tavalla, tyypin ajatukset on paljon helpompi ymmärtää. 

Mitä kerroin taannoin ravintolavaliokunnassa kohtaamastani rasismista, liittyy myös tähän. Omaksutusta tiedosta tulee osa itseä niin ettei sen ongelmallisuutta ja viallisuutta enää näe. Trumpin kannattajien haastattelulinkin alla linkki Obaman tuoreeseen haastatteluun Bill Maherin kanssa, jossa vetäytyvä presidentti pohtii muun muassa median puolueellisuuden vaikutusta omaan kannatukseensa. Ja joo, jos komedia vaikuttaa kivalta idealta niin Maherin mainiota stand-uppia sitten viikonlopun kunniaksi siltä varalta, jos joku ei ole siihenkin jo törmännyt.

https://m.youtube.com/watch?v=PbykXzZWeTg

https://m.youtube.com/watch?v=xXH5agV7skw

https://m.youtube.com/watch?v=kqpQc7nKK_I

Terveisiä nuorisolautakunnan kokouksesta 3.11.

Kokouksessa oli esillä muun muassa vuoden 2016 talouden kolmas osavuosikatsaus. Kiinnitin huomiota pariinkin kohtaan katsauksessa. Siinä todettiin, miten nuorisopalveluiden toiminta on sopeutettu taloustilanteeseen. Tähän on katsauksen mukaan päästy mm. rekrytointeja viivästyttämällä, hankintoja vähentämällä ja keskittämällä sekä toimintatapoja yhdenmukaistamalla. 

Osavuosikatsauksessa sanotaan, että taloustilanne ei ole vaikuttanut nuorten saamiin palveluihin. Tämä on erikoinen toteamus ottaen huomioon juuri edellisessä lauseessa todetun rekrytointien viivästyttämisen. Työntekijöitä on liian vähän, tilanteessa jossa nuoret ehdottomasti tarvitsisivat tukea ja toisaalta työntekijät vertaistukea.

Menoja karsitaan vastaamaan ennakoitua tulovajetta- lause on myös sellainen, joka herätti sekä Saskan että minun huomiota. Kun ei olla vielä edes varmoja siitä, miten suuri tulovaje lopulta on, ei mielestäni ole aiheellista puhua menojen karsinnasta. 

Tässä tulee toki ottaa huomioon Turku-sopimus, josta Vasemmistoliitto tunnetusti jättäytyi pois jo sen solmimisvaiheessa.. Sopimuksen yksi tavoite oli nimenomaan johtaa kaupunkia kuten yritystä. Liiketalouden maailmassa on välttämätöntä pyrkiä menojen karsintaan ja suunnitella menojen vähentämistä pitkällä tähtäimellä. Kaupunki ei kuitenkaan ole yritys, eivätkä sen asukkaat asiakkaita.

Yrityssanasto on kulkeutunut osaksi tavallista julkishallinnon sanastoa, tästä on erinomaisena esimerkkinä osavuosikatsauksessa mainittu nuortenpalveluiden vieminen lähemmäs asiakkaita eli nuoria. On oireellista, että kun tästä puhuu, kukaan muu ei tunnu pitävän sitä ongelmana, emmekä Vasemmistoliiton edustajina saa kannatusta ajatuksillemme. Siinä juuri onkin hyvä syy pitää keskustelua yllä. Lautakunnan kokouksista ei kaupungin johtosäännön perusteella kirjoiteta keskustelupöytäkirjoja. Me kuitenkin käymme keskustelua joka tapauksessa ja siihen voi luottaa.

Lautakunta päätti myös viedä eteenpäin Saskan ja minun selvityspyynnön nuorisovaltuustovaaliasian edistämiseksi, sekä selvittää kuntalaisilta, muun muassa nuorten vanhemmilta saatua aloitetta Kuuvuoren ja Nummen nuorisotilakysymystä koskien. Korostin itse keskustelussa sitä, että aloitteeseen tulee vastata pikimmiten ja kertoa, että asia etenee vielä tämän lautakunnan aikana. Minusta se on ilman muuta lähtökohta.

Minulta pyydettiin taannoin piirin tavoiteohjelmaan nuorisoasiaa. Kuten kirjoitin vastauksessani, nuorella pitäisi olla aina mahdollisimman lyhyt matka nuorisotilaan. Kyse on paitsi nuoren turvallisuudentunteesta, myös nuorisotyön ammattilaisten työpaikoista. Kun on enemmän tiloja, tarvitaan useampia työntekijöitäkin. Syytä olisi muistaa myös välimatkojen lyhentäminen koko yhteiskunnan tasolla. Vaikka nuori ei voikaan omistaa ajokorttia, tulisi pitää huolta ettei nuoren olisi pakko muitakaan saastuttavia pitkän matkan kulkuvälineitä käyttää. Tältäkin kannalta nuorisotilaverkoston tiivistäminen on entistä tärkeämpää.

Nykyään puhutaan paljon siitä, että yrittäminen on ratkaisu työttömyyteen, että yritykset ovat niitä tahoja jotka yhteiskunnassa luovat työpaikkoja. Tämä on ollut yksi tärkeimpiä perusteluja mm. yritysten verohelpotuksille. Ilmeisesti halutaan ihmisten uskovan, että yrittäjät pyörittävät yritystään nimenomaan luodakseen työpaikkoja. 

Kuitenkin työhaastattelupöydän toiselta puolen tarkasteltuna jokainen uusi työntekijä on työnantajalle riski paitsi taloudellisesti, myös muuten, ja yrityksen tavoitteena on lopulta kuitenkin oman voiton maksimointi ja tuloksen tekeminen. Jos todella asiasta karsitaan kuoret pois. Tältä kannalta katsottuna nykyajan suuntaus, jossa suositaan nimenomaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamista ja edullisia työharjoittelua säännöllisten, vakituisten ja työntekijän kannalta parhaiden työsuhteiden sijaan, alkaakin käydä järkeen. Määräaikainen ja lyhyt työsuhde on työnantajalle edullinen ratkaisu.

Hallituksen idea työttömien ilmaisesta pakkotyöstä on harvinaisen looginen tätä taustaa vasten. Se, että pidämme epäsäännöllisiä ja epävarmoja työmarkkinoita normina, on vain pitkällisen ja omalta kannaltaan onnistuneen oikeistopolitiikan tulos. Epävarmuus ei ole väistämätöntä eikä siihen tarvitsisi alistua.

Kun nuorten syrjäytymiseen tarjotaan yhtenä lääkkeenä yhä laajenevaa yrittäjyyskasvatusta, ollaan mielestäni hakoteillä.

Kävin tänään Maailman vegaanipäivän kunniaksi järjestetyillä kakkukahveilla Vegekaupan takahuoneessa. Kertakaikkiaan suussasulavaa mansikka-valkosuklaakakkua ja luonnollisesti täysin vegaanista! Kakkukahvien tuotto meni eläinoikeustyöhön, jee! Palautti tämäkin mieleen ajan ravintolavaliokunnassa, kun puhuin kasvis- ja vegaaniruoan puolesta, että sitä olisi pitänyt saada kampusruokaloihin. Vegaaneja varsinkin kohdeltiin toisen luokan kansalaisina ravintolahenkilöstönkin puolelta, ikävä kyllä.

Asiaa selittää jollain tapaa juurikin se että elettiin vuotta 2009 ja luomu, kasvisruoka, veganismista puhumattakaan oli Suomessa uusi juttu. Ja jotainhan olen puhunut suomalaisen kulttuurin tietystä konservatiivisuudesta kaiken uuden kanssa. Uusiutuva energia on uutta täällä, kuten luomu ja veganismikin joten se selittää niihin suhtautumista.

Tältä pohjalta olen tosi iloinen, että nykyään on kunnon valikoima vegaanisia tuotteita ihan niistä arkipäiväisistä elintarvikkeista kuten juustosta. Juuston hiilijalanjälki on massiivinen, joten siltäkin kantilta loistojuttu. Minusta on itsestäni tullut esim Violifen savunmakuisen juuston fani. Vielä kun vegaanisten vaihtoehtojen hinta saataisiin alemmas niin ne todella voisivat muuttaa eläintenkin asemaa paremmaksi kun suurin osa ihmisistä voisi eläin- ja ympäristöystävällisen valinnan tehdä.

Olin Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten jäsenlehden Punapostin päätoimittajana puolisentoista vuotta samoihin aikoihin kun toimin ravintolavaliokunnassa, ja kaudellani lehti painettiin kierrätyspaperille, ja siinä oli juttuja myös turkistarhauksesta ja ympäristönsuojelusta. Muistan ettei siihenkään täysin ilman kritiikkiä suhtauduttu. Kuitenkin, kun vuonna 2010 järjestin Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti ry:n puheenjohtajana yhdistyksemme vegaanisia luomumyyjäisiä, ihmiset, siis herkkujen ostajat, tykkäsivät tosi paljon. 

Äsken oli Saskan kanssa torstain lautakuntakokousta valmisteleva tapaaminen joka meillä aina on. Odotettavissa paljon keskustelua lautakunnassa jälleen.

Sain tänään ihan loistavia uutisia; minut valittiin Attacin jäsenlehden, Hiekanjyvien päätoimittajaksi!!! Jee! Eikun töihin.

Osallistuin myöskin erinomaisen kiinnostavaan keskustelutilaisuuteen yliopistolla; Birgitta Wahlberg kävi luennoimassa eläinten subjektiudesta ja itseisarvosta Akateemisen Eläinoikeusseura Akateosin järjestämässä tilaisuudessa. Olen ennenkin ollut kuuntelemassa Wahlbergiä ja on äärimmäisen virkistävää kuulla jonkun puhuvan asioista niiden oikeilla nimillä. 

Minusta on pyrittävä konkreettisiin, ja todella käytäntöjä eläinten oikeuksien kannalta perustavasti muuttaviin toimenpiteisiin, itseisarvo-tyyppisten käsitteiden viljelyn sijaan ja rinnalla. Olisi pidettävä huolta että idealismi siirtyy sanoista tekojen tasolle. Kuten totesin luennolla; toimintaa sanojen sijaan. Wahlberg kertoi miten hänelle aikoinaan naurettiin päin naamaa kun hän kertoi tutkivansa eläinten oikeuksien toteutumista. 

Muistan miten minulle naurettiin ravintolavaliokunnassa kun ehdotin luomuviikkoa kampusruokaloihin. Uskoin että jos luomuravinto olisi mahdollisimman lähellä tehotuotettua ruokaa, vastaisi koostumukseltaan sitä pitkälle, ihmiset eivät vierastaisi sitä niin. Eipä naurettu enää ravintolavaliokunnan puheenjohtajana ollessani. Luomuviikko ei ikävä kyllä toteutunut koska ihmisiä oli vaikeaa saada asiasta keskustelemaan.

Päivä on ollut pitkä, olemme säätäneet eläinoikeusviikon julistetta vielä illalla. Onkin mukavaa tällaisina, pimenevinä iltoina palata vanhojen helmien pariin uusien komediatuttavuuksien lisäksi.

https://m.youtube.com/watch?v=n7j11BfBhxw

   

Männä viikolla on ollut monenlaista poliittista tekemistä, viime maanantaina olin todella mielenkiintoisessa, koulutuspolitiikkaa käsitelleessä Vasemmalta- illassa, jossa yhtenä alustajana oli suuresti kunnioittamani professori Risto Rinne.

Oli erittäin tärkeää käsitellä kouluvalintapolitiikkaa, "koulushoppailua" ja miten se luo epätasa-arvoa, mutta miten rakenteet toisaalta ylläpitävät sitä; kun koulun puitteet vaihtelevat suuresti asuinalueiden välillä, on luonnollista että vanhemmat haluavat laittaa lapsensa puitteiltaan parhaaseen mahdolliseen kouluun. 

Osallistuimme tilaisuuteen Saskan kanssa, ja keskustelu oli erittäin antoisaa myös oman lautakuntatyömme kannalta, kun toimimme nuorten osallistumismahdollisuuksien tasaamiseksi Turun nuorisovaltuustovaalien osalta. Tämän päivän Turun Sanomissa Varsinais-Suomen poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat, Kokoomus etupäässä, halusivat koulujen avaavan ovensa poliittisten nuorisojärjestöjen edustajille, kun nämä lähtisivät kiertämään alueen kuntien toisen asteen oppilaitoksia, tavoitteenaan kertoa poliittisesta vaikuttamisesta nuorille.

Toivon että nuoret innostuisivat äänestämisestä ja vaaleissa ehdolle asettumisesta. Puheenjohtajat halusivat nostaa esiin huolen nuorten, erityisesti 18-29-vuotiaiden osallistumisesta ja vaikuttamisesta yhteiskunnan asioihin. Huolta on toki kannettu jo aiemmin, ja nimenomaan haluttu toimia asian parantamiseksi kuten me Vasemmistoliiton edustajat Turun nuorisolautakunnassa.

Koemme ongelmaksi sen, että joistakin kouluista äänestämässä käyvät käytännössä kaikki, mutta on kouluja joissa oikeastaan kukaan ei äänestä. Tämä heijastaa suomalaisen yhteiskunnan nykytilaa valitettavan selkeästi. Yhteiskunnallinen osallistuminen rakentuu jo varhain kuten toin esiin kolumnissani Turun Sanomissa 19.10. Kokoomuksen huoli nuorten yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tuntuu erikoiselta ottaen huomioon, miten kokoomus leikkaa koulutuksesta ja ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä, jotka nimenomaan tukevat nuoren osallisuutta yhteiskuntaan. 

Torstaina kokoontunut piirihallitus ei valitettavasti innostunut piiritason lehdestä, yritin puhua sen puolesta nimenomaan maakunnan ääntä esiintuovana lehtenä ja kun sitä toimittamassa olisivat Uuden Päivän päätoimittajan paikkaa tavoitelleet, erittäin pätevät hakijat, olisi lehdestä nähdäkseni vain etua. 

Piirissä valmistaudutaan tietenkin kunnallisvaaleihin kovaa vauhtia. Nostin kokouksessa esiin, että nimenomaan pieniltä paikkakunnilta olisi tärkeää saada kuntavaaliehdokkaita, ja ehdokashankintaan tulee panostaa. Esimerkiksi Turussa on tältä osin erinomainen tilanne, mutta mielestäni pienet maaseutupaikkakunnat tarvitsevat nekin vasemmistolaista politiikkaa.

Tulin äsken Liedosta piirijärjestön seminaarista, jossa käsiteltiin kesän puoluekokouksessa hyväksyttyä puolueen tavoiteohjelmaa. Piipahdimme sen jälkeen Keijo Kulmalan 80- vuotispäivillä, siinä on monilahjakas  ihminen. Tässä kuva.

Kuvassa Pirjo Rinne (vas.), Jaakko Lindfors, Anna Mäkipää ja minä.

Viime viikon telttailu Kauppatorilla jäi luihin ja ytimiin ja on ollut nyt viikolla semmoista flunssaisuutta.Menin kuitenkin Lietoon ja oli hyvää keskustelua, itse korostin keskustelussa esimerkiksi sääntelyn olevan etu ympäristön ja ihmisten kannalta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kemikaalien vaarallisuus todetaan vasta käytännön kautta, eli itse asiassa usein sen jälkeen, jos ihminen on kemikaaleille altistumisen seurauksena kuollut tai hän on muuten joutunut vaaraan.

Etukäteissääntely ja valvonta monta kertaa heikentävät yritysten voitontavoittelua joten selvästikään se ei ole suosittua yritysmaailmasta vaalirahoitusta saavien poliittisten ryhmien keskuudessa. Ympäristöhallinto on kehittynyt teollisen vallankumouksen seurauksena syntyneiden ongelmien vastapainoksi ja sitä tulee vahvistaa.

Yhdysvalloissa republikaanit kieltävät ilmastonmuutoksen ja näkevät uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen turhanpäiväisenä haihatteluna. Jonkun verran kärjistäen. On kiintoisaa että Suomessa ilmastonmuutosta kyseenalaistavat ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtymistä vastustavat, joita Vasemmistoliitostakin löytyy, ovat samalla tapaa tässä kysymyksessä konservatiiveja kuten Jenkeissä nykyään hyvin oikealla laidalla yhteiskunnassa olevat republikaanit.

Kyse lieneekin määritelmällisesti arvokonservatismista. On kuitenkin kaikkien etu, että yhteiskunnassa kehitetään uusia mahdollisuuksia työpaikkojen syntymiselle. Suomella ei ole varaa väheksyä uusiutuvaa energiaa tältäkään kannalta, puhumattakaan sen potentiaalista ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Tavoiteohjelman koulutuspoliittisesta osiosta keskusteltaessa toin esille Vasemmistoliiton työtä yliopistolakia muutettaessa 2009, kun puolue oli ainoa eduskuntapuolue joka olisi lain hylännyt. Lakihan irrotti yliopistot valtiosta ja asetti ne riippuvaisiksi yritysrahasta, heikentäen yliopistojen rahoituspohjaa ja tehden sen alttiiksi suhdannevaihteluille.

Osaltaan viime vuosien uutiset yliopistojen irtisanomisista ovat tältä kannalta vain loogista jatkoa yliopistojen rahoituksen muutoksesta ja heikentymisestä. Kirjoitin aiheesta keväällä artikkelin, jatkona luennolleni Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Juttulinkin alla toinen linkki yliopistolakiprosessia käsittelevään Yhteinen yliopisto-kirjaan, johon kirjoiŧin artikkelin myös.

http://politiikasta.fi/category/kirjoittajat/eva-liisa-raekallio/

http://www.tutkijaliitto.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=155&option=com_virtuemart&Itemid=26

Olen syksyn mittaan järjestänyt Vipun eläinoikeusviikkoa, joka pidetään 23.-26.11. Olen todella ylpeä, että sain Animalian toiminnanjohtajan Mai Kivelän vieraaksemme Martin Kulttuuriolohuoneelle keskiviikkona 23.11. klo 18-20 puhumaan otsikolla "Eläimet ruoantuotannossa-kohti parempaa tulevaisuutta". 

Saman viikon lauantaina kokenut vegaanikokki Jari Kärkkäinen pitää vegekurssin klo 12-16 samassa paikassa. Säädämme julisteita ja mainontaa parhaillaan, koitan muistaa laittaa sen tännekin.   Toivotaan tapahtumiin paljon osallistujia. Olemme jo pitkään pitäneet yllä keskustelua eläinoikeuksista, ja tämä tapahtuma on jatkoa viime tammikuussa järjestämälleni tapahtumalle "Eläinoikeudet vuonna 2016- onko mikään muuttunut?" sekä luonnollisesti yhdistyksemme kommentti jatkuviin ongelmiin tuotantoeläinten kohtelussa.  

Haluan korostaa, että joulunajan kinkunsyöntiperinteille on vaihtoehto. Jos ei halua heittäytyä joulun tullen vegaaniksi, niin luomuliha on paras vaihtoehto. Olen kirjoittanut eettisten tuotevaihtoehtojen saatavuuden parantamisesta Turun Sanomiin monta kertaa, ekan kerran jo 2012, viimeksi alkusyksystä. Artikkelit löytyvät täältä blogista kun selaa tekstejä alespäin. Tässä muistin virkistykseksi tuo 2012 teksti, ajankohtainen juttu ikävä kyllä edelleen, asiassa ei olla edistytty.

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/387833/Turun+ruokahankinnat+kestavalle+pohjalle

Yhdysvalloissa lihateollisuuden ote poliitikoista on Suomeakin vankempi, johon Bill Maher tarttuu huikean terävällä, paljon tuoreemmalla(!) pätkällään. 

https://m.youtube.com/watch?v=sn_puUVJAYw

Tuore väitöstutkimus toteaa, että suomalaisissa oppikirjoissa välitetään liian eurooppakeskeistä maailmankuvaa. On todella tärkeää, että aiheesta puhutaan nyt vaikka ongelma on ollut sama jo kauan. Oppikirjojen sisältö on valinta, joka tehdään tiedostamatta tai tiedostaen; mistä asioista ja kenestä puhutaan, ja miten. Kyse on piilo-opetussuunnitelmasta tässäkin kohtaa, tiettyjen käyttäytymismallien ja yhteiskunnallisten roolien ylläpitämisestä ja tukemisesta.

Eurooppalaisten, valkoisten saavutusten ylikorostaminen muiden kulttuurien kustannuksella osaltaan uusintaa vanhoja kolonialistisia perinteitä ja asenteita. Tuo aiemmin muistelemani etelän neekereistä puhunut kollegani ravintolavaliokunnasta piti kenties aivan luonnollisena kyseistä arvoasetelmaa. Olen omilla kursseillani puhunut eurooppakeskeisyyden roolista historiaa opiskeltaessa, ja lähdekritiikin merkityksestä. 

Vaikka tieto ja kouluttautuminen ovat maailmassa lisääntyneet, se ei ole riittävästi näkynyt vanhojen totuutena pidettyjen arvoasetelmien ja asenteiden hiipumisena. Tästä todistaa osaltaan Trumpin kannatus. Sama mekanismi toimii kuin ennen toista maailmansotaa, ihmisille luvataan parempaa tulevaisuutta ja työpaikkoja, samalla leimaten naisia ja vähemmistöjä.

Jenkeissä kipeää poliittista tilannetta käsitellään pitkälti huumorilla, tässä alla Bill Maher puhuu täyttä asiaa valkoisen 50-luvun miehen huolesta nykyaikaisten tasaarvovillitysten keskellä, sitten Seth Meyers lopuksi rentouttaa tiivistelmällään viimeisestä Clinton-Trump-väittelystä. Lohkaisu Trumpin vihkivaloista on kertakaikkiaan priceless.

https://m.youtube.com/watch?v=wzUd8YrFJCk

https://m.youtube.com/watch?v=1BHkvOTgxME

Vipun telttailu Kauppatorilla Silakkamarkkinoiden aikaan onnistui hyvin, ihmiset halusivat tulla puhumaan Sipilän hallituksen politiikan epäoikeudenmukaisuudesta ja kojulla riitti kahvittelijoita. Torilla oli tietty tosi kylmä ja tuntuu etten ole oikein vieläkään lämmennyt, toivottavasti en tule kipeäksi.

Silakkamarkkinoilla silloin ennen

Reilun kaupan viikko alkaa tosiaan maanantaina, ja siihen liittyen oli aikamoista seurata tunnettujen suomalaisten kahvintuottajien kuten Pauligin ja Meiran jäämistä kiinni lapsityövoiman käytöstä kahviviljelmillä. Yllätyksenä tämä ei tullut, globaalin kaupan normaalikäytäntönä vauraiden länsimaiden ja köyhien tuottajamaiden välillä on yhä, että omistajien tavoitteena on mahdollisimman suuri kate ja tuotto, työntekijöiden ja viljelijöiden kustannuksella. 

Muistan elävästi ravintolavaliokunnan keskustelut, kun reilua kahvia vastustettiin myös sillä argumentilla, että luonnollisesti suomalaiset yritykset toimivat oikein ja eettisesti. Koska ovat suomalaisia. Tämä oletus ei kuitenkaan ole koskaan pitänyt paikkaansa, tulee mieleen esimerkiksi Nesteen toiminta palmuöljyviljelmillä Indonesiassa, josta Greenpeace on pitänyt vuosia ääntä. Kansallisuus ei tee yrityksestä eettistä. 

Kyse on tässä tapauksessa selkeästi rasismista jota alleviivasi samaisen henkilön lausahdus "Me emme hyödy siitä että etelän neekerit pärjäävät paremmin, vaan siitä että meillä on halpaa kahvia." Hän piti ideatasolla tästä kiinni senkin jälkeen, kun olin tehnyt töitä saadakseni reilun kahvin samanhintaiseksi epäreilun kanssa, jotta ihmisten olisi helpompi toimia köyhien viljelijöiden hyväksi. Ja myös onnistunut siinä. Kirjoitin näistä aikamoisista ravintolavaliokuntakeskusteluista blogiin viimeksi rustatessani tuota allaolevaa ympäristöoppaan tekstiä vuoden 2015 keväällä.

Reilu kauppa on kehittynyt nimenomaan ratkaisuksi suureen ongelmaan.  On entistä välttämättömämpää, että väärinkäytökset ja rikkomukset saadaan esiin, vain siten voidaan maailmankaupan rakenteita parantaa.

Reilun kaupan viikko alkaa taas maanantaina kuten joka vuosi viikolla 43, ja hyvä niin. Toivoisin tietenkin, että reilu kauppa muodostuisi normiksi ja yleiseksi käytännöksi läpi vuoden. Kävin eilen TOK:n syntymäpäivän kunniaksi järjestetyillä kakkukahveilla Wiklundilla, ja oli hienoa huomata että tarjolla oli luomukahvia, olisin mieluiten toki juonut reilua luomukahvia. Eteenpäin ollaan kuitenkin onneksi menossa tässä asiassa. Allekirjoitin tämän linkin takaa löytyvän haasteen ja levitin eteenpäin.

http://www.reilunkaupanviikko.fi/haaste/tietoa-haasteesta/

Huomenna tosiaan Vipu pitää Vasemmistoliiton telttaa Kauppatorilla klo 12-14, ja jaamme luonnollisesti reilua kahvia :)

Tässä muuten reilu vuosi sitten Turun yliopiston ympäristöoppaaseen reilusta kaupasta kirjoittamani teksti.

REILU KAUPPA - Köyhyyden vähentämistä kaupan avulla ympäristöä unohtamatta

Reilun kaupan järjestelmä on luotu tukemaan kehitysmaiden pienviljelijöiden toimijuutta ja helpottamaan pienviljelijöiden mahdollisuuksia päästä itsenäisinä toimijoina mukaan kansainväliseen kaupankäyntiin. Reilu kauppa tunnustetaan laajasti kattavimmaksi ja hyödyllisimmäksi eettisen sertifioinnin järjestelmäksi. Sertifikaattia on kehitetty vuosien varrella vastaamaan myös ympäristövaatimuksiin.

Reilun kaupan järjestelmässä viljelijä saa työnsä hedelmästä vähintään takuuhinnan, joka turvaa säännöllisen, maailmantalouden suhdannevaihteluista riippumattoman tulon. Tuottaja saa myös erityistä reilun kaupan lisää.

Ympäristö ja elintarviketurvallisuus otetaan huomioon siten, ettei esimerkiksi gmo-lajikkeita saa viljellä, ja sallimalla vain rajattu määrä kasvinsuojeluaineita. Puolella reilun kaupan tuottajaorganisaatioista on myös luomusertifiointi.




Reilun kaupan historiaa

On useita käsityksiä siitä, milloin reilu kauppa varsinaisesti on alkanut, kuten siitäkin, mitä reilu kauppa itse asiassa tarkoittaa. Reilun kaupan määritelmänä pidetään yleisesti sitä, että hyödykkeiden tuottajat tulevat toimeen omalla työllään.

Täten reilu kauppa on syntynyt vaihtoehdoksi maailmankaupan kolonialistisille rakenteille. Siirtomaiden tehtäväksi jäi usein raaka-aineiden ja hyödykkeiden tuottaminen niin, että hyödyt päätyivät välikäsille.  Tämä takasi osaltaan edulliset tuotteet maailmanmarkkinoille, mutta jätti tuottajat sivuosaan. Reilun kaupan tuotteille onkin ominaista se, että ne ovat tavallisia tuotteita kalliimpia.

Muutosta alettiin vaatia vähitellen. Tuottajien järjestäytyminen oli edellytys vaihtoehtoisten rakenteiden kehittämiselle, mutta nimenomaan maailmankaupan suuria, järjestäytyneitä tuottajia ja yrityksiä suosivan rakenteen takia organisoitumista saatiin odottaa aina 1980-luvulle asti.

Vuonna 1989 Berliinissä perustettiin World Fair Trade Organization (WFTO), jossa kehitysmaiden tuottajilla oli tarkoitus olla vahva asema. Lopulta kuitenkin perustettiin nykyinen WFTO, jossa myös maahantuojilla on merkittävä asema.

Tuolloin perustettiin useita järjestöjä valvomaan reilun kaupan tuotteiden sertifiointia, ja lopulta vuonna 1997 perustettiin niiden katto-organisaatioksi Fairtrade International (FLO), jonka päämaja on Saksassa. Vanhat rakenteet istuvat kuitenkin tiukassa, josta kertoo se, että tuottajat saivat puolet kattojärjestön yleiskokouksen äänivallasta vasta vuonna 2011. Sen johtokunnassa tuottajilla on vielä vähemmistö.

On tärkeää pitää mielessä maailmankaupan vuosisatainen historia. Sitä vasten nämä nykyiset edistysaskeleet tuottajien asemassa ovat tapahtuneet hyvin nopeasti. Reilun kaupan tuotteiden myynnit ovat viime vuosina kasvaneet, esimerkiksi vuonna 2010 suomalaiset ostivat reiluja tuotteita 93 miljoonalla eurolla. Vuonna 2012 reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden maailmanlaajuinen myynti oli arvoltaan 4,8 miljardia euroa.  Kasvua edellisvuoteen nähden oli 21 prosenttia. Reilua kauppaa vauhdittavat osaltaan myös reilun kaupan viikot vuosittain.


Reilu kauppa tuottajien näkökulmasta

Reilun kaupan tuotteita tuotetaan sekä yksittäisten perheiden omistamilla pientiloilla, osuuskunnissa että plantaaseilla, jotka käyttävät paljon palkkatyövoimaa. Reilun kaupan järjestöjä ja yhteenliittymiä on arvosteltu siitä, ettei tuottajien ääni ole kuulunut niissä tarpeeksi.  On tärkeää keskustella tuottajien näkökulmasta siitä, miten plantaasimuotoinen tuotanto suhteutuu osuuskuntavetoiseen viljelyyn. Plantaaseilla tuotetun kahvin sertifioimista reilun kaupan alle ei ole hyväksytty.



Reilun kaupan kahvista puhuttaessa naisten toimijuus nousee tärkeäksi; maailmanlaajuisesti miltei 25% reilun kaupan kahvin viljelijöistä, eli lähes 100 000, on naisia. Kaakaopavusta valmistettava suklaa on maailman suosituimpia hyödykkeitä.  Siinä missä kahvin maailmanmarkkinaosuudesta jo merkittävä siivu on reiluin kriteerein tuotettua, kaakaonviljely tulee kaukana perässä.

Reilun kaupan kaakaota ja suklaata on myyty Suomessa jo viidentoista vuoden ajan. Vuonna 2012 reilun kaupan kaakaota ja suklaata ostettiin Suomessa reilu 100 000 kiloa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että reilun kaupan kahvia myytiin Suomessa vuonna 2012 noin 864 000 kiloa.

Kaakaonviljelyä vaivaavat monet globaalin kaupankäynnin perinteet kuten lapsityövoiman käyttö.  Reilun kaupan kaakaon viljelyssä lapsityövoiman hyväksikäyttö on kuitenkin kiellettyä, lisäksi viljelijät siis saavat tuotteestaan vähintään takuuhinnan sekä reilun kaupan lisän.

Vuonna 2010 reilun kaupan kaakaoviljelijöitä oli 55 perheosuuskuntaa yhteensä 17 maassa. Kun rahaa riittää elämiseen, lapset voivat käydä koulua ja elämässä on muitakin vaihtoehtoja kaakaonviljelijän ammatin lisäksi. Reilun kaupan ansiosta voidaan toteuttaa monia työntekijöiden asemaa parantavia uudistuksia, kuten lasten päivähoitoa. Sen avulla myös tuetaan koulutusta, parannetaan asumisoloja ja jopa tarjotaan apua perheenjäsenen kuollessa. Kyse on vähittäisestä yhteiskunnan muutoksesta kehitysmaissa.


Reilu kauppa  kampuksella

Olen vuosien varrella tutustunut reiluun kauppaan ihan ruohonjuuritasolla. Turun yliopiston opiskelijana toivoin, että kampusruokaloissa olisi tarjolla reilun kaupan kahvia. Pääsin jäseneksi ylioppilaskunnan ravintolavaliokuntaan vuonna 2008, jossa huomasin ettei ajatus reilun kaupan kahvista ollut kovin suosittu. Vein asian edustajistoon ja lopulta reilu kahvi tuli yliopiston kampusruokaloihin. Sen näkyvyys jäi kuitenkin tavallisesta ja se oli lisäksi kalliimpaa.

Seuraavana vuonna toimin itse ravintolavaliokunnan puheenjohtajana, ja reilun kaupan kahvin puolestapuhujia oli jo enemmistö. Vetoomus kampusruokalayrityksen, Unican hallitukseen tuotti tuloksen ja reilu kahvi saatiin samanhintaiseksi tavallisen kanssa. Sen näkyvyys jäi kuitenkin tuolloin  heikommaksi. Tänä päivänä reilun kaupan kahvi on tasaveroisesti saatavilla yleisesti tarjolla olevan kahvin kanssa.

Turun yliopiston ylioppilaskunta on panostanut kehitysyhteistyöhön jo pitkään. Kampusruokaloiden asiakkaiden, eli pääasiassa opiskelijoiden mielipiteitä reilun kaupan kahvista on kartoitettu useamman kerran (mm. 2009) ja ne on todettu valtaosin myönteisiksi. Tällä hetkellä Turun yliopisto tavoittelee Reilun kaupan korkeakoulun arvonimeä. Turun alueen korkeakoulut tekevät yhteistyötä Suomen ensimmäisen reilun kaupan korkeakoulualueen, Reilun kampuksen, muodostamiseksi.

Reilulla kaupalla on arvostelijansa. Sen ei nähdä parantavan tuottajien asemaa riittävän nopeasti tai perustavanlaatuisesti. Toiset puolestaan pitävät kiinni asiakkaiden valinnanvapaudesta. Voidaankin todeta, että reilun kaupan järjestelmässä on kehitettävää. Aiempaan maailmankaupan rakenteeseen verrattuna kyseessä on kuitenkin edistysaskel. Kun juuret ovat kaukana historiassa, asiat eivät muutu hetkessä.
                                                                                                                                                                                       Eva-Liisa Raekallio

Kuvat:
Didier Gentilhomme/Reilu kauppa ry
Reilu kauppa ry

 Lisätietoja:

Reilu kauppa ry/www.reilukauppa.fi

Johan Ehrstedt ja Mervi Leppäkorpi (toim.) Reilumman kaupan jäljillä. Kirjoituksia reilusta kaupasta ja solidaarisesta vaihdosta. Into Kustannus 2012.

Reilun kampuksen kriteerit http://www.reilukampusturku.fi/kampus

www.fairtrade.net

www.flocert.net

Tämän päivän Turun Sanomissa Turun nuorisovaltuutettu toivoi erityisen nuortenneuvolapalvelun kehittämistä, jolla pystyttäisiin puuttumaan mm. syrjäytymiseen. Kirjoituksessa pidettiin tärkeänä rakentaa palvelun kautta yrittäjyyttä ja innovaatioita tukevaa ilmapiiriä.

Turussa on jo olemassa nuortenpalveluiden toiminnot ja työntekijät joista juurikin ollaan hallituksen määritteleminen suuntaviivojen mukaisesti leikkaamassa ja säästämässä. Lähtökohtaisesti tulisi keskittyä jo olemassa olevien järjestelmien vahvistamiseen ja parantamiseen, sekä ammattitaitoisten nuorisotyöntekijöiden palkkaamiseen. Näin pidettäisiin nuorista huolta ja pystyttäisiin puuttumaan ongelmiin jo ennen niiden pahentumista.

Nykyään on taipumuksena keskittää mahdollisimman paljon toimintaa mahdollisimman suuriin ja samalla siis harvoihin yksiköihin. Tämä pätee myös nuorisotilojen kohdalla; nuorisotiloja halutaan vähentää ihan samalla periaatteella kuin muitakin aiemmin julkisella rahalla pyörineitä yhteiskunnan toimintoja. 

Minusta on kuitenkin tärkeää pitää kiinni nuorisotiloista ja rakentaa uusia. Sekä nuorilla että työntekijöillä pitäisi olla lyhyt matka nuorisotilaan ja työpaikalle. Suuntaus on pitkälti kohti nuokkaribiilitoimintaa ja liikkuvaa nuorisotyötä, mutta olen sitä mieltä, että välimatkoja pitäisi pyrkiä lyhentämään yhteiskunnan kaikilla tasoilla. 

Matkustamisesta tuleva hiilijalanjälki on seikka josta puhutaan valitettavasti paljon esim ravinnon tuottamaa hiilijalanjälkeä vähemmän. Tähän pitää saada muutos. Kyse on tietenkin myös nuorten omasta turvallisuudentunteesta ja nuorisotyön ammattilaisten työpaikoista. Kun on enemmän nuorisotiloja, tarvitaan myös enemmän työntekijöitä.

 Tänään julkaistiin kolumnini Turun Sanomissa.

Ei muuta tällä kertaa ;)

https://m.youtube.com/watch?v=5NT8bWKZd4Q

Olemme tänään säätäneet uusinta versiota Vipun esitteeksi, joka toivon mukaan ehtii jakoon lauantain Silakkamarkkinoille. Tai no ihan tarkkaan ottaen Vasemmistoliiton teltta jota Vipulaiset pitävät, ei ole jokirannassa vaan Kauppatorilla. Voin jossain välissä laittaa omat lisäykseni ja ideani esitteeseen tänne. Niitä tuli aika paljon :)

Oli todella kiva juttu, kun pidimme ennen Turun Vassin syyskokousta vipulaisten yhteispalaverin ja käytiin jäsenten kanssa läpi sitä edellistä esiteversiota jota jaoimme Kirjamessuilla. Jäseniltä tulleita pointteja on nyt tässä uusimmassa versiossa.

Tässä taas muutama hassunhauska YouTube-pätkä.

https://m.youtube.com/watch?v=35gzCtLHO3A
https://m.youtube.com/watch?v=aRQLU3IwNYs

Minulta pyydettiin piirin tavoiteohjelmaan asiaa nuorisoon liittyen, tässä ajatuksiani siihen.


Satsaus nuoriin on panos tulevaisuuteen. Nuorisotiloja ei saa sulkea, niitä on oltava tarpeeksi ja riittävän helpon kulkumatkan päässä koko Varsinais-Suomen alueella, ei vain suuremmissa kaupungeissa.  Alaikäiset eivät voi ajaa autoa ja nuoret haluavat jo kulkea itsenäisesti, joten nuorisotilaan pitäisi päästä vaivattomasti esimerkiksi julkisilla kulkuvälineillä.

Nuorille pitää järjestää monipuolista ja nuorten itsensä näköistä toimintaa nuorisotyön ammattilaisten ohjaamana. Nuorten elämään on tärkeää saada pysyvyyttä vakinaistamalla ja lisäämällä tuttujen työntekijöiden työsuhteita, kyse on samalla myös työpaikoista.

Nuorisotyön ohjaajilla on iso vastuu mahdollisiin ongelmiin puuttumisessa ja niiden ennaltaehkäisyssä, tähän pitää olla riittävästi resursseja. Nuorisotyötä tulisi kehittää nuoria innostavaan suuntaan niin, että oma rooli yhteiskunnassa selkenisi, ja omat mahdollisuudet ja kiinnostuksenkohteet olisi mahdollista saavuttaa asuinkunnasta tai taustasta riippumatta.