sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Yhdysvaltojen tulevista presidentinvaaleista vielä, Bernie Sanders menestyi hyvin demokraattien ehdokaskisassa, tullen toiseksi. Tämä osaltaan kertoo siitä, että on selkeä tilaus vasemmistolaisemmalle politiikalle. Sanders edusti raikasta tuulahdusta poliittisessa kentässä. On kiintoisa seikka että hän liittyi demokraattiseen puolueeseen vasta viime vuonna, niin se taisi olla. 

Obaman kausi on pian kulunut. Hänen presidenttiytensä edusti alkaessaan toivoa ja uuden alkua. Tällä hetkellä sitä on analysoitu ristiriitaisemmin. Obama sai kuitenkin hyviä asioita aikaan, ja hänen kausiaan tulisi aina tarkastella sen kautta, että hän toimi kaiken aikaa republikaanienemmistöisen senaatin kanssa, joka luonnollisesti toimi presidentin uudistuksia ja aloitteita vastaan. Ylipäätään muutokset vievät paljon aikaa.

Briteissä Labour-puolueen johdossa vain lopulta hetken ollut Jeremy Corbyn on jo nyt saanut haastajan. Hänen valintansa oli myrskyinen. Corbynin linjaukset sen sijaan puhuivat ennen varsinaista valintaa todella vasemmistolaisesta, ja brittien yhteiskuntaa hyvällä tavalla kehittävästä Labour-politiikasta. Minulle tulikin yllätyksenä, että niinkin vasemmistolainen henkilö saattoi tulla valituksi  erittäinkin maltillisena tunnetun Labourin johtoon. Selkeästikin, haastajan ilmestyminen  tässä vaiheessa kertoo siitä, että maltillisemmalla linjalla on puolueen sisällä yhä vankka kannatus.

Ensi keväänä Suomessa koittavien kunnallisvaalien tulos ja äänestysprosentti huolestuttaa. Voi hyvin olla, että viimeksi persuja äänestäneet ovat puolueen hallitustaipaleen aikana lopullisesti menettäneet uskonsa politiikkaan ja nimenomaan äänestämiseen ja sen merkitykseen. Olen ennenkin tätä pohtinut, mutta uskon, että esimerkiksi Vasemmistoliitto (kuten demaritkin) menetti ääniä persuille hallituksessa tekemiensä ratkaisujen takia, ja vasemmisto vahvistuu vain vahvalla vasemmistolaisella politiikalla ja sillä, että saadaan äänestäjien luottamus takaisin.
Olisin todella toivonut, että Floridan verilöyly olisi jäänyt viimeiseksi lajissaan Yhdysvalloissa ja että siitä olisi alkanut uusi aika, jolloin sikäläiseen aselainsäädäntöön puututtaisiin aidosti ja että ihmisten asenteissa olisi nähty nopea muutos. Kuitenkin vähän aikaa sitten taas kaksi uutta uhria ammuttiin, senkertaiset tapaukset liittyivät osaksi poliisiväkivallan surullista jatkumoa kun valkoiset poliisit ampuivat  tummaihoiset amerikkalaiset Alton Sterlingin ja  Philando Castilen. 

Tilanne on siitä vain kärjistynyt, kun pari päivää sitten Dallasissa ammuttiin viisi poliisia ja haavoitettiin seitsemää, jotka olivat kaiken päälle turvaamassa poliisiväkivaltaa vastustanutta, Black Lives Matter-liikkeen järjestämää mielenosoitusta.

Näin tiedon, että n. 40% valkoisista amerikkalaisista kokee että eri ryhmien välinen tasa-arvo on varsin hyvällä mallilla, kun taas saman verran mustasta väestöstä kokee ettei tilanne ole kunnossa. Tältä pohjalta on selvää, että jännitteet elävät ja voivat hyvin, tänäkin päivänä. Jo se että tarvitaan Black Lives Matter-tyyppinen liike, kertoo siitä että olemme tavallaan palanneet tässä kysymyksessä takaisin 1960-luvulle ja Martin Luther Kingin sekä kansalaisoikeusliikkeen aikaan.

Sitten samantien tulee mieleen Yhdysvaltojen lähestyvät presidentinvaalit ja sikäläinen politiikka. Republikaanit ovat toistaiseksi vaikutusvaltaisten liittolaistensa avulla estäneet aselakien tiukennuspyrkimykset enkä valitettavasti näe tähän olevan tulossa muutosta. Presidentiksi valitaan Hillary Clinton tai Donald Trump.

Päinvastoin kuin moni, en ole niinkään yllättynyt Trumpin suosiosta. Onhan tapahtunut ennenkin, että oikeistopoliitikan ja taloudellisesti tiukkojen aikojen tuloksena on usein noussut johtajaksi tai suosituimmaksi liikkeeksi henkilö tai puolue, joka osoittaa syntipukit etnisistä vähemmistöistä tai ryhmittymistä, sen sijaan että oikeistosuuntaus nähtäisiin ihmisten ja yhteiskunnan ongelmien syyksi. Trumpin kärki on kohdistunut vahvasti laittomaan maahanmuuttoon ja meksikolaisiin.

Ja juuri tällaisessa tilanteessa tarvittaisiin kansakuntaa yhtenäistävä ja vahvistava johtaja ja suuntaus. Eikä kysymys ole ajankohtainen vain Yhdysvaltojen osalta. Suomessa  esimerkiksi perussuomalaisten suosio ja Euroopassa laajemmin, äärioikeiston nousu kertoo samaa tarinaa. Nyt kuitenkin persutkin ovat jyrkässä alamäessä.  Persuja äänestettiin paljolti protestina vallitsevalle politiikalle. Vahva vasemmisto on todellinen vaihtoehto.

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Poistin äsken itseni googleplussasta, tällainen pelkkä blogiperusta toimii paljon paremmin. Vielä on näköjään paljon säädettävää profiilin kanssa.

maanantai 4. heinäkuuta 2016

 Tässä eilen 3.7. Turun Sanomissa ilmestynyt mielipidekirjoitukseni. Olin lähettänyt sen lehteen 14.6.

****************************



Suomalainen kasvis- ja luomuruoka kunniaan!


Viime aikoina on virinnyt keskustelua ruoan alkuperästä. Ja aiheesta. Turun Sanomat uutisoi taannoin, että esimerkiksi nimensä perusteella suomalaiselta kuulostavat suurten lihavalmistajien tuotteet eivät välttämättä olekaan kokonaan kotimaista alkuperää. Halpa hinta ja määrä nousevat tuotannossa raaka-aineiden osalta kotimaisuutta tärkeämmiksi kriteereiksi. Kuntien elintarvikehankinnoissa on sama ongelma, julkisissa kilpailutuksissa painotetaan eniten hintaa. 

Ihmiset kuitenkin kaipaavat suomalaisesta raaka-aineesta Suomessa valmistettuja tuotteita ja ruokaa. Tämä nousee esille kerta toisensa jälkeen, ja lähiruoan merkitys on viime vuosina vain korostunut. Alan yritysten ja kuntien pitää vastata kuluttajien tarpeeseen ja osaltaan tämä onkin onneksi toteutunut. Liha-alan yritykset ovat onnistuneesti markkinoineet tuotteitaan suomalaisina. Sen lisäksi, että liha voikin olla osaksi ulkomaista, tuotantoa on myös ulkoistettu muualle. 

Lihan kotimaisuudesta intoiltaessa tulee muistaa, että vaikka liha olisi täysin suomalaista, se on silti useimmiten tehotuotettua. Tilanteessa, jossa ilmastonmuutos velvoittaa löytämään myös arjessa keinot hiilijalanjäljen pienentämiseen, tulee lihankulutusta vähentää. Mikäli lihaa syödään, sen olisi tärkeää olla luomutuotettua. Tuotantoeläinten hyvinvoinnista on ehdottomasti pidettävä huolta. Vetäessäni Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ekologiaohjelmatyöryhmää, korostimme ohjelmassa myös ruokatuotannon eettisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Aika Turun yliopiston ylioppilaskunnan ravintolavaliokunnan puheenjohtajana opetti, että ruokaloiden hankintaperiaatteiden muuttaminen on vaikeaa, muttei mahdotonta. 

Lihalle on erinomaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi linssit sopivat hienosti omaankin kokkaukseen, ja ovat lihaa paljon edullisempia. Kotimainen nyhtökaura tekee tuloaan rytinällä. On syytä toimia sen puolesta, että liha-alan yrityksissä eläinten hyvinvoinnin turvaaminen nousisi ensin tärkeysjärjestyksessä, ja sitten markkinoinnissa suomalaisuuden rinnalle. Myös kuntien elintarvikehankinnoissa ja kaikissa suurkeittiöissä pitää ottaa vastuullinen suunta ympäristön ja eläinten hyväksi, kasvispainotteisen ruokalistan puolesta.