Vanhan otsikkoni mukaisesti ja toki muutenkin haluan lokakuun viimeisinä hetkinä jatkaa pohdintoja vaaleista. Minusta äänestysprosentin jatkuva lasku on surullinen, mutta täysin järkeenkäypä seuraus ihmisten väsymisestä politiikkaan. Kun 2008 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli 58,6%, niin se oli nyt 55,4%.
Yhteiskunnan yhä paheneva kahtiajakautuminen tulee estää. Meillä on tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa samantyyppinen tilanne kuin ennen sotia; oikeisto ja äärioikeisto jylläävät ja juopa kansalaisten välillä kasvaa. Verotuksenkin painopistettä muokataan pois tulo- ja pääomaverotuksesta välillisen, kuten arvonlisäverotuksen suuntaan koko ajan. Aivan kuten tehtiin 1900-luvun alussakin. Vanhoista virheistä pitää oppia.
Meillä onkin nyt Vasemmistossa ja Viherpunaisessa vasemmistossa todella paljon töitä edessämme, jotta ihmiset saadaan taas mukaan paremman yhteiskunnan rakentamiseen. Tältä pohjalta minusta onkin todella ikävää, että perussuomalaiset ja sen myötä äärioikeistolaisetkin ainekset nähdään niin voimakkaasti muutosvoimana, kun todellista ja eheyttävää muutosvoimaa edustaa nimenomaan Vasemmisto. Parempaa tulevaisuutta rakennetaan parhaiten viherpunaisella, vipulaisella politiikalla. Kestävän kehityksen edistäminen niin sosiaalisella kuin ekologisella, paikallisella kuin globaalillakin tasolla on ratkaisu. Kyllä tästä vielä noustaan!
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
Ups, julkaisunappia tuli painettua liian aikaisn. Mutta tässä mielipiteemme reilun parin vuoden takaa.
****
Yhteiskunnan voimavara elää köyhyysrajan alapuolella
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg latasi Turun
Sanomissa 30.7., että korkeakouluopiskelijat huvittelevat
veronmaksajien varoilla. Hänen mukaansa nuorella henkilöllä on vahvoja
kannustimia pysyttäytyä opiskelijastatuksella mahdollisimman pitkään
erilaisten etuuksien, mm. laadukkaiden terveyspalveluiden sekä juna-
ja bussilipuista saatavien alennusten takia. Wiberg katsoo, ettei tämä
ole yhteiskunnan etu. Hän myös uskoo, että opiskelijoiden lisääntyneet
mielenterveysongelmat johtuvat mm. riitelystä tyttö-tai poikaystävän
kanssa sekä opintojen laiminlyönnistä.
Kirjoituksesta paistaa läpi se, ettei Wiberg tunne nykyopiskelijan
arkea eikä näe asioiden syy-seuraussuhteita. Wibergin tekstistä saa myös kuvan, etteivät opiskelijat maksaisi veroja lainkaan. Opiskelijoille maksettava opintotuki jää Suomessa köyhyysrajan alle. Se on myös
ennakonpidätyksen alaista tuloa. Opintotuen alhainen taso, sekä
vuokra-asuntojen ja ruoan korkea hinta ovat johtaneet tilanteeseen,
jossa useimpien opiskelijoiden on pakko käydä töissä pärjätäkseen.
Suht tuoreessa Minna Viuhkon opiskelijatutkimuksessa todetaan,
että "58 prosenttia opiskelijoista ilmoittaa olleensa töissä lomien
aikana, ja kyselyä edeltäneen viikon aikana töissä oli käynyt 47
prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 39 prosenttia
ammattikorkeakouluopiskelijoista."
Wiberg katsoo, että korkeakoulutetut ovat ilman muuta hyvätuloisia ja ihmettelee,
miksi veronmaksajien pitäisi subventoida opiskelijoiden riiuureissuja.
Opintotuen alhaisen tason lisäksi hän unohtaa, että opiskelijoiden
työllistyminen on hyvin epävarmaa. Korkeakoulutettujen
työttömyys on noussut nopeaan tahtiin. Kesäkuussa maamme työ- ja
elinkeinotoimistoissa oli 25000 työtöntä korkeasti koulutettua
työnhakijaa, joista 15000 oli valmistunut yliopistosta ja 10000
ammattikorkeakoulusta. Korkeakoulutettujen työttömien määrä on
lisääntynyt kahden vuoden aikana jopa seitsemällä tuhannella.
On totta, että opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.
Itse asiassa yliopistossa opiskelevien mielenterveyskäynnit ovat
lisääntyneet 2000-luvulla koko maassa 59 prosenttia. Olisiko
mahdollista, että mielenterveyspalvelujen kasvaneeseen tarpeeseen
voisi tärkeänä syynä olla, parisuhdeongelmien sijaan, juuri vallitseva
poliittinen suhtautuminen korkeakoulutukseen. Opiskelijoiden
niskaan kasataan yhä raskaampia suorituspaineita. Wibergin
peräänkuuluttama opintoaikojen lyhentäminen on jo tapahtunut. Nykyään
opinto-oikeuttakin on rajoitettu. Lisäksi viime keväänä ei kulunut
viikkoakaan ilman uutisia rajuista uudistuksista,
muun muassa lukukausimaksukeskustelua heräteltiin taas
voimalla henkiin.
Wiberg katsoo, että Suomessa on erinomaista olla opiskelija ja katsoo,
että meillä on pohdittu liian vähän sitä, mistä opiskeluaikojen
venymisessä on kyse. Ensinnäkään ei ole tilastollisesti pätevää
vertailla eri maiden korkeakoulututkintojen kestoja selvittämättä
niiden sisällöllisiä eroja. Suomessa suoritettavat
korkeakoulututkinnot usein ovat laajudeltaan ja vaativuudeltaan muita
edellä. Toisekseen katsomme, että Wibergin kirjoituksesta selkeästi
käy ilmi epätietoisuus opiskelijoiden toimeentulo-, sekä
mielenterveysongelmista. Suomessa ei tässä mielipideilmastossa tosiaankaan kannata pitää
opiskelijastatuksesta kiinni yhtään kauempaa kuin on välttämätöntä.
Eva-Liisa Raekallio Li Andersson
Puheenjohtaja Puheenjohtaja
Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti ry. Åbo Gröna Vänster
****
Yhteiskunnan voimavara elää köyhyysrajan alapuolella
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg latasi Turun
Sanomissa 30.7., että korkeakouluopiskelijat huvittelevat
veronmaksajien varoilla. Hänen mukaansa nuorella henkilöllä on vahvoja
kannustimia pysyttäytyä opiskelijastatuksella mahdollisimman pitkään
erilaisten etuuksien, mm. laadukkaiden terveyspalveluiden sekä juna-
ja bussilipuista saatavien alennusten takia. Wiberg katsoo, ettei tämä
ole yhteiskunnan etu. Hän myös uskoo, että opiskelijoiden lisääntyneet
mielenterveysongelmat johtuvat mm. riitelystä tyttö-tai poikaystävän
kanssa sekä opintojen laiminlyönnistä.
Kirjoituksesta paistaa läpi se, ettei Wiberg tunne nykyopiskelijan
arkea eikä näe asioiden syy-seuraussuhteita. Wibergin tekstistä saa myös kuvan, etteivät opiskelijat maksaisi veroja lainkaan. Opiskelijoille maksettava opintotuki jää Suomessa köyhyysrajan alle. Se on myös
ennakonpidätyksen alaista tuloa. Opintotuen alhainen taso, sekä
vuokra-asuntojen ja ruoan korkea hinta ovat johtaneet tilanteeseen,
jossa useimpien opiskelijoiden on pakko käydä töissä pärjätäkseen.
Suht tuoreessa Minna Viuhkon opiskelijatutkimuksessa todetaan,
että "58 prosenttia opiskelijoista ilmoittaa olleensa töissä lomien
aikana, ja kyselyä edeltäneen viikon aikana töissä oli käynyt 47
prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 39 prosenttia
ammattikorkeakouluopiskelijoista."
Wiberg katsoo, että korkeakoulutetut ovat ilman muuta hyvätuloisia ja ihmettelee,
miksi veronmaksajien pitäisi subventoida opiskelijoiden riiuureissuja.
Opintotuen alhaisen tason lisäksi hän unohtaa, että opiskelijoiden
työllistyminen on hyvin epävarmaa. Korkeakoulutettujen
työttömyys on noussut nopeaan tahtiin. Kesäkuussa maamme työ- ja
elinkeinotoimistoissa oli 25000 työtöntä korkeasti koulutettua
työnhakijaa, joista 15000 oli valmistunut yliopistosta ja 10000
ammattikorkeakoulusta. Korkeakoulutettujen työttömien määrä on
lisääntynyt kahden vuoden aikana jopa seitsemällä tuhannella.
On totta, että opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.
Itse asiassa yliopistossa opiskelevien mielenterveyskäynnit ovat
lisääntyneet 2000-luvulla koko maassa 59 prosenttia. Olisiko
mahdollista, että mielenterveyspalvelujen kasvaneeseen tarpeeseen
voisi tärkeänä syynä olla, parisuhdeongelmien sijaan, juuri vallitseva
poliittinen suhtautuminen korkeakoulutukseen. Opiskelijoiden
niskaan kasataan yhä raskaampia suorituspaineita. Wibergin
peräänkuuluttama opintoaikojen lyhentäminen on jo tapahtunut. Nykyään
opinto-oikeuttakin on rajoitettu. Lisäksi viime keväänä ei kulunut
viikkoakaan ilman uutisia rajuista uudistuksista,
muun muassa lukukausimaksukeskustelua heräteltiin taas
voimalla henkiin.
Wiberg katsoo, että Suomessa on erinomaista olla opiskelija ja katsoo,
että meillä on pohdittu liian vähän sitä, mistä opiskeluaikojen
venymisessä on kyse. Ensinnäkään ei ole tilastollisesti pätevää
vertailla eri maiden korkeakoulututkintojen kestoja selvittämättä
niiden sisällöllisiä eroja. Suomessa suoritettavat
korkeakoulututkinnot usein ovat laajudeltaan ja vaativuudeltaan muita
edellä. Toisekseen katsomme, että Wibergin kirjoituksesta selkeästi
käy ilmi epätietoisuus opiskelijoiden toimeentulo-, sekä
mielenterveysongelmista. Suomessa ei tässä mielipideilmastossa tosiaankaan kannata pitää
opiskelijastatuksesta kiinni yhtään kauempaa kuin on välttämätöntä.
Eva-Liisa Raekallio Li Andersson
Puheenjohtaja Puheenjohtaja
Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti ry. Åbo Gröna Vänster
Jos jonkin verran analysoisin vaaleja...Vasemmisto menetti Turussa yhden valtuustopaikan, ja kokonaisäänimäärä putosi 802 kappaletta. Positiivista on se, että eduskuntavaaleihin nähden kannatus nousi 0,7 prosenttia, ja etenkin hienoa on minusta valtuuston vasemmistoryhmän nuorentuminen ja naisistuminen esimerkkeinä Li Andersson ja Elina Sandelin :)
Loistava on ehdottomasti Vipun puheenjohtajan Riikka Oksasen saavutus, hän on ensimmäinen varavaltuutettu ja maailman myrskyäviltä meriltä kotiutunut Wellu Koivistokin saavutti varavaltuutetun paikan. Uskon, että näillä eväillä viherpunaisuus saadaan entistä enemmän kuuluviin Turun päätöksenteossa. Ja tarvetta tosiaan on.
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg analysoi turkulaista päätöksentekokulttuuria uusimmassa Tylkkärissä sellaiseen sävyyn, että pakko kysyä, mikä on ollut jutun tavoitteena.
http://www.tylkkari.fi/mielipide/matti-wiberg-%e2%80%9dturku-on-turkulaisten-ei-rakennusliikkeiden%e2%80%9d/comment-page-1#comment-7701
Kenties osoittaa, miten nopeasti voi laukoa perusteettomiakin mielipiteitä. Tai se, miten professoritason ihminenkin saattaa niin sanotusti iskeä kirveensä kiveen, joka ei Wibergin kohdalla tapahdu ensimmäistä kertaa. Mutta mennäksemme nyt Tylkkärin juttuun, hän toteaa siinä esimerkiksi, että väittämä "turkulaisesta maankäytöstä päättävät rakennusliikkeet" on vainoharhainen aivopieru.
Wiberg jatkaa kuitenkin seuraavassa lauseessa, ettei maankäytön suunnittelu ole meillä pitkäjänteistä ja kestävää, ja että poliittiista energiaa käytetään liian vähän maankäytön suunnitteluun. Tällä tavalla hän siis osin kiistää oman alkuperäisen toteamuksensa asiaan. Puhumattakaan siitä, että Wiberg tässä unohtaa Viherpunaisen vasemmiston vuosien ponnistelut nimenomaan pitkäjänteisen maankäytön suunnittelun puolesta.
Myöskin neljäs väittämä "turkulaiset päättäjät eivät ota huomioon kaupunkilaisten mielipiteitä" on Wibergin näkemyksen mukaan pötyä. Kuulemma turkulaiset päättäjät kuuntelevat hyvin herkillä korvilla kansalaismielipidettä. Ihan kiintoisa toteamus ottaen huomioon, että vaikkapa Vasemmistoliiton edustajat ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa ovat saattaneet ainoina kuunnella kansalaismielipidettä kaavoja valmisteltaessa.
Toisaalta Wiberg osoittaa, mitä mieltä hän yleensä on kansalaismielipiteestä: "liikaakin kiinnitetään huomiota yleisenä mielipiteenä esiintyvään mikro-opposition oikutteluun. Pikkuruiset kaikenvastustajat saavat aivan liikaa hidastettua kaupungin kehittämistä enemmistön etujen vastaisesti. Päättäjät ovat liikaa valittajien panttivankeja. Turussa tosin tehdään aivan liikaa laittomia päätöksiä, jotka joudutaan aiheellisten valitusten takia purkamaan."
Eli hän pitkälti kiistää loppulauseessa alkulauseensa perustan. Tulee mieleen tosiaan, että kun Tylkkärin jutun ingressissä pyydettiin professoria antamaan väittämistä analyyttisia kommentteja, niin ehkäpä olisi pitänyt pyytää pelkästään kommentteja.
Loistava on ehdottomasti Vipun puheenjohtajan Riikka Oksasen saavutus, hän on ensimmäinen varavaltuutettu ja maailman myrskyäviltä meriltä kotiutunut Wellu Koivistokin saavutti varavaltuutetun paikan. Uskon, että näillä eväillä viherpunaisuus saadaan entistä enemmän kuuluviin Turun päätöksenteossa. Ja tarvetta tosiaan on.
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg analysoi turkulaista päätöksentekokulttuuria uusimmassa Tylkkärissä sellaiseen sävyyn, että pakko kysyä, mikä on ollut jutun tavoitteena.
http://www.tylkkari.fi/mielipide/matti-wiberg-%e2%80%9dturku-on-turkulaisten-ei-rakennusliikkeiden%e2%80%9d/comment-page-1#comment-7701
Kenties osoittaa, miten nopeasti voi laukoa perusteettomiakin mielipiteitä. Tai se, miten professoritason ihminenkin saattaa niin sanotusti iskeä kirveensä kiveen, joka ei Wibergin kohdalla tapahdu ensimmäistä kertaa. Mutta mennäksemme nyt Tylkkärin juttuun, hän toteaa siinä esimerkiksi, että väittämä "turkulaisesta maankäytöstä päättävät rakennusliikkeet" on vainoharhainen aivopieru.
Wiberg jatkaa kuitenkin seuraavassa lauseessa, ettei maankäytön suunnittelu ole meillä pitkäjänteistä ja kestävää, ja että poliittiista energiaa käytetään liian vähän maankäytön suunnitteluun. Tällä tavalla hän siis osin kiistää oman alkuperäisen toteamuksensa asiaan. Puhumattakaan siitä, että Wiberg tässä unohtaa Viherpunaisen vasemmiston vuosien ponnistelut nimenomaan pitkäjänteisen maankäytön suunnittelun puolesta.
Myöskin neljäs väittämä "turkulaiset päättäjät eivät ota huomioon kaupunkilaisten mielipiteitä" on Wibergin näkemyksen mukaan pötyä. Kuulemma turkulaiset päättäjät kuuntelevat hyvin herkillä korvilla kansalaismielipidettä. Ihan kiintoisa toteamus ottaen huomioon, että vaikkapa Vasemmistoliiton edustajat ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa ovat saattaneet ainoina kuunnella kansalaismielipidettä kaavoja valmisteltaessa.
Toisaalta Wiberg osoittaa, mitä mieltä hän yleensä on kansalaismielipiteestä: "liikaakin kiinnitetään huomiota yleisenä mielipiteenä esiintyvään mikro-opposition oikutteluun. Pikkuruiset kaikenvastustajat saavat aivan liikaa hidastettua kaupungin kehittämistä enemmistön etujen vastaisesti. Päättäjät ovat liikaa valittajien panttivankeja. Turussa tosin tehdään aivan liikaa laittomia päätöksiä, jotka joudutaan aiheellisten valitusten takia purkamaan."
Eli hän pitkälti kiistää loppulauseessa alkulauseensa perustan. Tulee mieleen tosiaan, että kun Tylkkärin jutun ingressissä pyydettiin professoria antamaan väittämistä analyyttisia kommentteja, niin ehkäpä olisi pitänyt pyytää pelkästään kommentteja.
tiistai 30. lokakuuta 2012
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Muutama päivä sitten tuli aivan mahtava uutinen, kun ydinvoimalahankkeen toteutuminen Pyhäjoelle on nyt entistä epätodennäköisempää. Upea juttu, nyt on todella Suomessa ja myös Turussa sitouduttava uusiutuvan energian vahvistamiseen ja investointeja siihen on lisättävä myös kuntatasolla; valtiohan on syöttötariffimallin kautta jo pitempään tukenut investointeja uusiutuvaan energiaan (ks. postaukseni 11.10.) Vaikkapa uusiutuvalla energialla toimiva pikaratikka voisi olla todellinen osoitus Turun sitoutumisesta hallituksenkin vahvistamiin tukitoimiin.
Siteeraan tässä Greenpeacen lehdistötiedotetta. Järjestön mielestä Suomessa on nyt hyväksyttävä, että
"ydinvoiman aika on ohi, ja investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan on nopeasti lisättävä. E.ON luopuu toiminnasta Suomessa ja samalla osuudestaan Pyhäjoen ydinvoimahankkeessa. Hanketta toteuttamaan perustettu Fennovoima on nyt menettänyt suurimman osakkaansa ja tähän mennessä noin 40 prosenttia omistajistaan. "
Kohtapuoliin lähden vaalivalvojaisiin. Ensimmäiset vaalit ovat kohta takana, lujaa on töitä tehty. Tulen kyllä jatkamaan bloggaamista myöskin vaalien jälkeen, tämä on ollut yllättävänkin mukavaa. Blogin nimi täytynee kuitenkin muuttaa :)
torstai 25. lokakuuta 2012
Otin yhteyttä Turun Sanomiin pyytäen korjaamaan virheen, ja nyt vika on korjattu. Meidän molempien nimet ja luottamustoimet löytyvät nyt myös lehden nettiosiosta.
Eilen nautimme kasvishernekeittoa Vasemmiston vaaliteltalla torilla :) Ja tänään söin kasvissoppaa Vipun soppaa ja soittoa-tapahtumassa. Mahtavaa, että puolue tälläkin tavalla osoittaa vastuullisuutta!
Viimeiset päivät ennen vaaleja ovat tietenkin yhtä härdelliä...Onneksi huomenna on ihan vapaa-aikaa illalla luvassa :)
Eilen nautimme kasvishernekeittoa Vasemmiston vaaliteltalla torilla :) Ja tänään söin kasvissoppaa Vipun soppaa ja soittoa-tapahtumassa. Mahtavaa, että puolue tälläkin tavalla osoittaa vastuullisuutta!
Viimeiset päivät ennen vaaleja ovat tietenkin yhtä härdelliä...Onneksi huomenna on ihan vapaa-aikaa illalla luvassa :)
tiistai 23. lokakuuta 2012
Asian tekee entistä ongelmallisemmaksi se, että Turun lyseon lukiossa on ainoana mahdollisuus päästä pyörätuolilla joka luokkaan. Kun haetaan pelkkää kustannustehokkuutta, tulee varmaan liian kalliiksi rakentaa sama mahdollisuus uusiin tiloihin. Tämä antaa varsin selkeän viestin siitä suunnasta, minne Turun koulutuspolitiikka on menossa. Vasemmisto onneksi edustaa järjen ja humanismin ääntä.
Tänään julkaistiin Turun Sanomissa koulukuraattori Päivi Takkisen ja minun yhteinen mielipide Turun lukiopolitiikasta. Turun lukioita aiotaan keskittää tulevina vuosina entisestään uhraamatta ajatustakaan kasvatustieteellisten tutkimusten tuloksille pienten opetusryhmien ja koulujen puolesta. Puhumattakaan siitä, että tässä mielestäni jätetään eniten tukea tarvitsevat oppilaat heitteille. No nyt se on sanottu. Olen todella huolissani siitä, miten päätöksenteko tapahtuu ainoastaan taloudellisin perustein näin herkässä ja tärkeässä asiassa.
Turun Sanomat muutti otsikon muotoon "Jättilukiohanke vie paljon enemmän kuin tuo", kun alkuperäinen otsikkomme oli "Suurlukiohanke estettävä". Lisäksi Takkisen luottamustoimi ja puolue sekä minun kaikki tietoni jäivät nettiversiosta pois. Mutta tässä alla siis mielipiteemme.
****
Turun Sanomat uutisoi (17.10.) tekeillä olevasta kouluverkkoselvityksestä. Turkuun suunnitellaan Kampus-hanketta, jossa Kupittaalle rakennettavaan kompleksiin kerättäisiin Turun ammattikorkeakoulun toiminta.
Lukiot keskitettäisiin Sepänkadulle. Suunnitelman mukaan viimeinen lähiölukio poistuisi Runosmäestä, jos Turun Lyseon lukio muuttaisi keskustaan. Mielestämme on tärkeää, että lähikouluperiaate toteutuu Turussa myös lukiotasolla.
Hanke on valmisteluvaiheessa, tilajärjestelyjä voisi tapahtua vasta 2018. Alkavalla valtuustokaudella tehdään siis merkittäviä ratkaisuja turkulaisten lukiolaisnuorten elämässä. Mielestämme tässä vaiheessa onkin oikea hetki suunnitelman tarkasteluun.
Niko Aaltonen, Juha Kettunen ja Sanni Rostedt kirjoittivat Turun Sanomissa (4.10.), miten koulukeskittymät toteutuessaan parantaisivat merkittävästi oppimisympäristöjä. Heidän mukaansa näin myös koulutuksen laatu ja kustannustehokkuus paranisivat. Rakenteellisen kehittämisen seuraava luonteva vaihe on kirjoittajien näkemyksen mukaan Turussa hajallaan olevien toimintojen keskittäminen kustannustehokkaisiin kokonaisuuksiin.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä koulun koko on yksi merkittävä syrjäytymisen tekijä. Hän lisää, että suurissa lukioissa opiskelijoiden opinnot viivästyvät enemmän kuin pienissä kouluissa.
Tämä on maalaisjärjellä ajatellen ihan selvä asia; oppilas hukkuu helposti isoon massaan jättikouluissa eikä opettajilla tai muilla aikuisilla ole aikaa tukea yksittäisiä, ehkä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Mielestämme lukioiden keskittäminen lisää nuorten pahoinvointia ja on syrjäyttävä tekijä.
Yhteisöllisyys häviää suurlukioiden myötä. Tätä pelkäsi myös Turun Sanomien jutussa haastateltu lukiolainen. Riittävän pieniä lähiölukioita säilyttämällä ja opiskelijaryhmiä pienentämällä ehkäisemme ongelmia jo ennalta.
Lähikouluperiaatteen toteutuminen pitää Turussa turvata. Tämä on myös työllisyyskysymys: minne työllistyvät Turussa opiskelevat opettajat, jos kouluja keskitetään entisestään?
Lukiokoulutuksen laatu turvataan mielestämme parhaiten lähikouluilla ja pedagogisesti järkevien ryhmäkokojen kautta. Tämähän on kaikkien koulututkimustenkin tulos. Kustannustehokkuusajattelu ei sovi koulumaailmaan, kaikki tulevaisuuden ratkaisut tulee toteuttaa kasvavien nuorten tarpeet ymmärtäen.
maanantai 22. lokakuuta 2012
Maanantaina alkoi reilun kaupan viikko. Loistavaa!! Toivoisin, että reilutkin tuotteet otettaisiin osaksi arkea Turun kaupungin hankinnoissa; niin ettei erillisiä viikkoja tarvittaisi.
Kansan Uutiset-verkkolehti kertoo:
"Reilun kaupan viikko alkoi maanantaina. Sen aluksi edistämisyhdistys kertoi haluavansa viisinkertaistaa reiluun kauppaan sitoutuvien kaupunkien ja -kuntien määrän Suomessa vuoteen 2016 mennessä. Kunnat saavat eettisten valintojen edistämisestä arvonimen Reilun kaupan kaupunki.
Arvonimi on myönnetty Espoolle, Joensuulle, Lohjalle, Porille, Riihimäelle, Tampereelle ja Utajärvelle.
Edistämisyhdistys haastaa kuntavaaleissa valituksi tulevat ehdokkaat toimimaan konkreettisesti eettisten julkisten hankintojen edistämiseksi. Yhdistys muistuttaa, että julkiset hankinnat vastaavat Suomessa 17:ää prosenttia bruttokansantuotteesta."
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2901039/reilun-kaupan-viikko-alkoi
Eräs vaaliteemani on alusta asti ollut reilujen tuotteiden edistäminen Turun hankinnoissa. Teen työtä valtuustossa sen eteen, että Turkukin liittyisi reilujen kaupunkien joukkoon, eikä ainoastaan arvonimellisesti vaan niin, että turkulaiset voisivat arjessa aidosti valinnoillaan tukea kehittyvien maiden pienviljelijöitä.
Kansan Uutiset-verkkolehti kertoo:
"Reilun kaupan viikko alkoi maanantaina. Sen aluksi edistämisyhdistys kertoi haluavansa viisinkertaistaa reiluun kauppaan sitoutuvien kaupunkien ja -kuntien määrän Suomessa vuoteen 2016 mennessä. Kunnat saavat eettisten valintojen edistämisestä arvonimen Reilun kaupan kaupunki.
Arvonimi on myönnetty Espoolle, Joensuulle, Lohjalle, Porille, Riihimäelle, Tampereelle ja Utajärvelle.
Edistämisyhdistys haastaa kuntavaaleissa valituksi tulevat ehdokkaat toimimaan konkreettisesti eettisten julkisten hankintojen edistämiseksi. Yhdistys muistuttaa, että julkiset hankinnat vastaavat Suomessa 17:ää prosenttia bruttokansantuotteesta."
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2901039/reilun-kaupan-viikko-alkoi
Eräs vaaliteemani on alusta asti ollut reilujen tuotteiden edistäminen Turun hankinnoissa. Teen työtä valtuustossa sen eteen, että Turkukin liittyisi reilujen kaupunkien joukkoon, eikä ainoastaan arvonimellisesti vaan niin, että turkulaiset voisivat arjessa aidosti valinnoillaan tukea kehittyvien maiden pienviljelijöitä.
Tässä alla vielä vastaukseni Tylkkärin ehdokaskyselyyn. Lehteen mahtui vain yksi lause, joten laitan nyt koko litanian tähän.
Kysymykset olivat:
1.
Miten sosiaali- ja terveydenhuolto tulisi Turussa järjestää?
Pitäisikö kunnalliset terveyspalvelut ostaa vai turvautua kaupungin
omaan palveluntuotantoon?
2.
Miten Turkuun tulisi luoda uusia työpaikkoja vastavalmistuneille?
3.
Mihin suuntaan Turun energiapolitiikkaa pitäisi kehittää?
Miten Suomen valtionjohdonkin väläyttelemät kivihiilipäästövähennykset
toteutetaan, jos Naantaliin valmistuvan monipolttoainelaitoksen
polttoaineesta 60—70 prosenttia on alkuvaiheessa kivihiiltä?
4.
Miten keskustaa ja kaupunkiliikennettä tulisi kehittää?
5.
Onko Turussa tarpeeksi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja jos ei,
mitä asialle pitäisi tehdä?
6.
Jos saisit valita yhden asian, jota kehittäisit Turussa, mikä se olisi?
7.
Mitä Turun menoja karsisit pakon edessä? Mihin toimintoihin
käyttäisit lisää rahaa?
1.
Lastensuojelua on Turussa tehostettu ihan liikaa. Kaupungin omia lastenkoteja ei saa sulkea, ja jatkuva sulkemisella uhkailu tulee lopettaa. Kyse on todella lasten ja nuorten kodeista. Ennaltaehkäisevään lastensuojeluun tulee panostaa pienentämällä opetusryhmiä, ja lisäämällä koulukuraattoreita.
Tällä hetkellä sosiaalitoimen jonotusaikaa ei ole saatu pysymään kohtuudessa.
Kuvataiteilijoina tai muusikkoina työskenteleville kavereilleni on käynyt lisäksi niin, että heidän katsotaan työllistyvän omassa työssään ja heidät katsotaan yrittäjiksi, jolloin sosiaaliturvan saaminen on vaikeampaa.
Minusta jokaisen sosiaaliturvaa tarvitsevan oma yksilöllinen tilanne tulisi huomioida paljon nykyistä paremmin, ja kulttuurialan erityislaatu tulisi ymmärtää.
Julkista terveydenhuoltoa on Turussa yksityistetty ja tehostettu vuosia, ja tulokset näkyvät. Moni kiireellisempää hoitoa tarvitseva meneekin suosiolla yksityiselle. Terveyskeskuksia ei saa enää sulkea ja niihin pitää palkata tarpeeksi lääkäreitä.
Mielestäni kunnallisia terveyspalveluita ei ole järkeä ostaa yksityiseltä. Turun yliopiston johtama laaja tutkimus Turun hammashoidossa osoittaa, että kunnalle tulee merkittäviä lisäkustannuksia, kun hammashoitopalveluja hankitaan ostopalveluina yksityisiltä hammaslääkäreiltä. Paljonhan puhutaan siitä, miten kallista julkinen terveydenhoito on. Yksityistäminen on siis kuitenkin paljon kalliimpaa.
2.
Vastavalmistuneille luodaan mielestäni työpaikkoja Turussa parhaiten niin, että lopetetaan tehostaminen ja keskittäminen. Opettajille on paremmin töitä opiskelukaupungissaan, kun opetusryhmiä pienennetään ja koulujen määrää lisätään. Tästä on oppilaillekin hyötyä.
Lukio- ja ammattiopetuslautakunnassa vastustin aikoinaan koulukeittiöiden keskittämistä pääosin siksi, että niin vähennettiin taas täältä valmistuvien suurkeittiöalan ammattilaisten työllistymismahdollisuuksia.
3.
Turun energiapolitiikka tulee rakentaa jo lähitulevaisuudessa yhä enemmän uusiutuvan energian pohjalle. Uusiutuvat energiaratkaisut, tuulivoima etunenässä, työllistävät jo nyt ja tulevat maailmanlaajuisesti työllistämään miljoonia ihmisiä lähivuosikymmeninä, kun fossiiliset polttoaineet loppuvat.
Energia- ja ilmastokysymykset eivät ratkea ilman laajamittaista satsausta uusiutuviin energiaratkaisuihin, Turussakaan.
Naantalin laitosprojekti tuleekin minusta avata kriittiselle tarkastelulle.
4.
Keskustaa kehitetään parhaiten kehittämällä joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Toriparkkihanke tuleekin haudata lopullisesti; ilmastonmuutoksen edetessä tulee päästä eroon yksityisautoiluun kannustamisesta.
Keskustaa tulee elävöittää lisäämällä viheralueita ja pieniä, viihtyisiä kahviloita. Pyörä- ja kävelyteitä tulee lisätä huomattavasti. Joukkoliikenne tulee kaikkiaan kehittää ympäristöystävälliseksi; uusiutuvalla energialla kulkeva, laaja pikaraitiotie olisi loistava juttu!
Kynnystä joukkoliikenteen käyttöön tulee yleensäkin laskea halventamalla lippujen hintoja sekä tuplaamalla lipun vaihto-aika neljään tuntiin Viherpunaisen vasemmiston kuntavaalitavoitteiden mukaisesti.
Nyt Turku on autojen kaupunki, tehdään siitä ihmisten kaupunki!
5.
Turussa ei todellakaan ole tarpeeksi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, ja loppujenkin myymistä puuhataan. Minusta huokeiden vuokra-asuntojen tarjoaminen on yksi kunnan perustehtäviä, josta ei saa tinkiä.
Rakennuttajat eivät ole innostuneita kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisesta, koska eivät saa siitä voittoa. Valtion tuleekin tukea kuntien vuokra-ja opiskelija-asuntotuotantoa paljon nykyistä enemmän, kuntien tulee olla myöskin tässä oma-aloitteisia.
6.
Nykyisellään turkulaisia ei kuunnella päätöksenteossa. Tämä on nähty tuoreeltaan mm. toriparkkihankkeessa sekä Kuralan Kylämäen alasajossa. Vasemmistoliitto otti ainoana Kuralan asukastoimikunnan edustajan vastaan.
Kehittäisinkin Turusta aidosti demokraattisen kaupungin.
7.
Helppo valinta. Ensimmäiseksi ohjaisin kirjastosiltaan ja palloiluhalliin varatut rahat opetusryhmien pienentämiseen, lastensuojeluun, vanhustenhoitoon sekä terveystoimeen. Lopettaisin kalliin yksityistämisen.
Varaisin lisää rahaa näihin neljään sekä sosiaali- ja kulttuuritoimeen, ja tietenkin joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen kehittämiseen.
Kysymykset olivat:
1.
Miten sosiaali- ja terveydenhuolto tulisi Turussa järjestää?
Pitäisikö kunnalliset terveyspalvelut ostaa vai turvautua kaupungin
omaan palveluntuotantoon?
2.
Miten Turkuun tulisi luoda uusia työpaikkoja vastavalmistuneille?
3.
Mihin suuntaan Turun energiapolitiikkaa pitäisi kehittää?
Miten Suomen valtionjohdonkin väläyttelemät kivihiilipäästövähennykset
toteutetaan, jos Naantaliin valmistuvan monipolttoainelaitoksen
polttoaineesta 60—70 prosenttia on alkuvaiheessa kivihiiltä?
4.
Miten keskustaa ja kaupunkiliikennettä tulisi kehittää?
5.
Onko Turussa tarpeeksi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja jos ei,
mitä asialle pitäisi tehdä?
6.
Jos saisit valita yhden asian, jota kehittäisit Turussa, mikä se olisi?
7.
Mitä Turun menoja karsisit pakon edessä? Mihin toimintoihin
käyttäisit lisää rahaa?
1.
Lastensuojelua on Turussa tehostettu ihan liikaa. Kaupungin omia lastenkoteja ei saa sulkea, ja jatkuva sulkemisella uhkailu tulee lopettaa. Kyse on todella lasten ja nuorten kodeista. Ennaltaehkäisevään lastensuojeluun tulee panostaa pienentämällä opetusryhmiä, ja lisäämällä koulukuraattoreita.
Tällä hetkellä sosiaalitoimen jonotusaikaa ei ole saatu pysymään kohtuudessa.
Kuvataiteilijoina tai muusikkoina työskenteleville kavereilleni on käynyt lisäksi niin, että heidän katsotaan työllistyvän omassa työssään ja heidät katsotaan yrittäjiksi, jolloin sosiaaliturvan saaminen on vaikeampaa.
Minusta jokaisen sosiaaliturvaa tarvitsevan oma yksilöllinen tilanne tulisi huomioida paljon nykyistä paremmin, ja kulttuurialan erityislaatu tulisi ymmärtää.
Julkista terveydenhuoltoa on Turussa yksityistetty ja tehostettu vuosia, ja tulokset näkyvät. Moni kiireellisempää hoitoa tarvitseva meneekin suosiolla yksityiselle. Terveyskeskuksia ei saa enää sulkea ja niihin pitää palkata tarpeeksi lääkäreitä.
Mielestäni kunnallisia terveyspalveluita ei ole järkeä ostaa yksityiseltä. Turun yliopiston johtama laaja tutkimus Turun hammashoidossa osoittaa, että kunnalle tulee merkittäviä lisäkustannuksia, kun hammashoitopalveluja hankitaan ostopalveluina yksityisiltä hammaslääkäreiltä. Paljonhan puhutaan siitä, miten kallista julkinen terveydenhoito on. Yksityistäminen on siis kuitenkin paljon kalliimpaa.
2.
Vastavalmistuneille luodaan mielestäni työpaikkoja Turussa parhaiten niin, että lopetetaan tehostaminen ja keskittäminen. Opettajille on paremmin töitä opiskelukaupungissaan, kun opetusryhmiä pienennetään ja koulujen määrää lisätään. Tästä on oppilaillekin hyötyä.
Lukio- ja ammattiopetuslautakunnassa vastustin aikoinaan koulukeittiöiden keskittämistä pääosin siksi, että niin vähennettiin taas täältä valmistuvien suurkeittiöalan ammattilaisten työllistymismahdollisuuksia.
3.
Turun energiapolitiikka tulee rakentaa jo lähitulevaisuudessa yhä enemmän uusiutuvan energian pohjalle. Uusiutuvat energiaratkaisut, tuulivoima etunenässä, työllistävät jo nyt ja tulevat maailmanlaajuisesti työllistämään miljoonia ihmisiä lähivuosikymmeninä, kun fossiiliset polttoaineet loppuvat.
Energia- ja ilmastokysymykset eivät ratkea ilman laajamittaista satsausta uusiutuviin energiaratkaisuihin, Turussakaan.
Naantalin laitosprojekti tuleekin minusta avata kriittiselle tarkastelulle.
4.
Keskustaa kehitetään parhaiten kehittämällä joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Toriparkkihanke tuleekin haudata lopullisesti; ilmastonmuutoksen edetessä tulee päästä eroon yksityisautoiluun kannustamisesta.
Keskustaa tulee elävöittää lisäämällä viheralueita ja pieniä, viihtyisiä kahviloita. Pyörä- ja kävelyteitä tulee lisätä huomattavasti. Joukkoliikenne tulee kaikkiaan kehittää ympäristöystävälliseksi; uusiutuvalla energialla kulkeva, laaja pikaraitiotie olisi loistava juttu!
Kynnystä joukkoliikenteen käyttöön tulee yleensäkin laskea halventamalla lippujen hintoja sekä tuplaamalla lipun vaihto-aika neljään tuntiin Viherpunaisen vasemmiston kuntavaalitavoitteiden mukaisesti.
Nyt Turku on autojen kaupunki, tehdään siitä ihmisten kaupunki!
5.
Turussa ei todellakaan ole tarpeeksi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, ja loppujenkin myymistä puuhataan. Minusta huokeiden vuokra-asuntojen tarjoaminen on yksi kunnan perustehtäviä, josta ei saa tinkiä.
Rakennuttajat eivät ole innostuneita kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisesta, koska eivät saa siitä voittoa. Valtion tuleekin tukea kuntien vuokra-ja opiskelija-asuntotuotantoa paljon nykyistä enemmän, kuntien tulee olla myöskin tässä oma-aloitteisia.
6.
Nykyisellään turkulaisia ei kuunnella päätöksenteossa. Tämä on nähty tuoreeltaan mm. toriparkkihankkeessa sekä Kuralan Kylämäen alasajossa. Vasemmistoliitto otti ainoana Kuralan asukastoimikunnan edustajan vastaan.
Kehittäisinkin Turusta aidosti demokraattisen kaupungin.
7.
Helppo valinta. Ensimmäiseksi ohjaisin kirjastosiltaan ja palloiluhalliin varatut rahat opetusryhmien pienentämiseen, lastensuojeluun, vanhustenhoitoon sekä terveystoimeen. Lopettaisin kalliin yksityistämisen.
Varaisin lisää rahaa näihin neljään sekä sosiaali- ja kulttuuritoimeen, ja tietenkin joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen kehittämiseen.
Tänään uutisoitiin siitä, että eräs Vipun ehdokas, Velimatti Koivisto on palaamassa kotiin turhankin tapahtumarikkaan Estellereissunsa jälkeen. Vipun nettisivuilta saa tarkemmat tiedot matkan vaiheista. Loistojuttu että Wellu on turvassa...Toivottavasti hän ehtii myös tänne, itse olen menossa myös.
Tervetuloa juttelemaan :)
Tervetuloa juttelemaan :)
Soittoa ja soppaa Vol 2
Viherpunainen vasemmisto ry esittää:
25.10.2012 Klo 18-21 Tinatuopissa
Klo 18 Soppaa
Klo 19 Ehdokasesittelyjä
Klo 19.30-21 trubaduureja lavalla
Tervetuloa!
****25.10.2012 Klo 18-21 Tinatuopissa
Klo 18 Soppaa
Klo 19 Ehdokasesittelyjä
Klo 19.30-21 trubaduureja lavalla
Tervetuloa!
Yksi Vipun yhdestätoista muusta ehdokkaasta, Jari Kärkkäinen oli intoutunut laittamaan ympäristövaliokunnan paneelin viime viikolta myös youtubeen, linkki löytyy tästä
https://www.youtube.com/playlist?list=PLU7wSj-wZffNf9TXA33pstcM62UXVdUen
****
Tällä viikolla kiire on mieletön, tietty. Vaalimökillä päivystäminen on kuitenkin ollut mukavaa, siispä minut löytää sieltä taas keskiviikkona klo 12 eteenpäin ja lauantaina klo 11 eteenpäin :)
Tässä on itse asiassa ollut niin haipakkaa, että bloggaamisestakin on hetki aikaa. Viime torstaina kuitenkin uutisoitiin Turun Sanomissa aiheesta, josta haluan kirjoittaa lisää, joukkoliikenteestä Turun seudulla. Kirjoitin joukkoliikenteestä jo 7.10., mutta sitten julkistettiin aikeet hävittää Turun seutuliikenteestä kolmisensataa (!?!) bussivuoroa. Suurin osa Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon ilta- ja viikonloppuliikenteestä lakkaisi 7.1.2013 alkaen. TLO on tehnyt asiasta esityksen, koska sen seitsemän jäsenliikennöitsijää haluavat päästä eroon tappiollisimmista aamu- ilta- ja viikonloppuvuoroistaan.
TLOn liikennejohtaja Hannu Lehmus toteaa artikkelissa, että "kannattamatonta liikennettä on karsittu ja harvennettu aikaisemminkin." Jutussa todetaan myös, että jos kunnat haluavat pitää liikenteen palvelutason ennallaan, lakkautettavat vuorot jäävät kuntien kustannettaviksi.
Minusta tässä on nimenomaan se kuuluisa homman nimi. Kuntien, myös Turun tulee todellakin panostaa toimivaan joukkoliikenteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yksityisautoiluun olisi koskaan pakko turvautua. Toisin sanoen joukkoliikenteen tulee toimia jouhevasti koko ajan, vuorokaudenajasta riippumatta. Tämä olisi mahtava juttu ja lähitulevaisuuden tavoite.
Ongelmana on juuri joukkoliikenteen yksityistäminen; on selvää, että liikennöitsijät tavoittelevat voittoa, siksi harvaan käytetyt vuorot poistetaan. Mutta mielestäni joukkoliikenteen tulee toimia niin hyvin, että se olisi aina todellinen ja toivottavasti ensisijainenkin, vaihtoehto oman auton käytölle. Tämä edellyttää kunnan oman roolin vahvistamista joukkoliikenteessä.
Ihmiset eivät käytä bussia, koska vuorot ovat harvassa ja lippujen hinnat pilvissä. Vuoroja pitää tihentää ja lippujen hintaa laskea. Turun pitää ymmärtää toimiva joukkoliikenne yhtenä tärkeimmistä kuntalaisten peruspalveluista. Ja todellakin eräänä keskeisimmistä ilmastonmuutosta hillitsevistä ratkaisuista kaupungissa; siksi haluan tehdä työtä ympäristöystävällisten joukkoliikenneratkaisujen puolesta Turussa.
https://www.youtube.com/playlist?list=PLU7wSj-wZffNf9TXA33pstcM62UXVdUen
****
Tällä viikolla kiire on mieletön, tietty. Vaalimökillä päivystäminen on kuitenkin ollut mukavaa, siispä minut löytää sieltä taas keskiviikkona klo 12 eteenpäin ja lauantaina klo 11 eteenpäin :)
Tässä on itse asiassa ollut niin haipakkaa, että bloggaamisestakin on hetki aikaa. Viime torstaina kuitenkin uutisoitiin Turun Sanomissa aiheesta, josta haluan kirjoittaa lisää, joukkoliikenteestä Turun seudulla. Kirjoitin joukkoliikenteestä jo 7.10., mutta sitten julkistettiin aikeet hävittää Turun seutuliikenteestä kolmisensataa (!?!) bussivuoroa. Suurin osa Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon ilta- ja viikonloppuliikenteestä lakkaisi 7.1.2013 alkaen. TLO on tehnyt asiasta esityksen, koska sen seitsemän jäsenliikennöitsijää haluavat päästä eroon tappiollisimmista aamu- ilta- ja viikonloppuvuoroistaan.
TLOn liikennejohtaja Hannu Lehmus toteaa artikkelissa, että "kannattamatonta liikennettä on karsittu ja harvennettu aikaisemminkin." Jutussa todetaan myös, että jos kunnat haluavat pitää liikenteen palvelutason ennallaan, lakkautettavat vuorot jäävät kuntien kustannettaviksi.
Minusta tässä on nimenomaan se kuuluisa homman nimi. Kuntien, myös Turun tulee todellakin panostaa toimivaan joukkoliikenteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yksityisautoiluun olisi koskaan pakko turvautua. Toisin sanoen joukkoliikenteen tulee toimia jouhevasti koko ajan, vuorokaudenajasta riippumatta. Tämä olisi mahtava juttu ja lähitulevaisuuden tavoite.
Ongelmana on juuri joukkoliikenteen yksityistäminen; on selvää, että liikennöitsijät tavoittelevat voittoa, siksi harvaan käytetyt vuorot poistetaan. Mutta mielestäni joukkoliikenteen tulee toimia niin hyvin, että se olisi aina todellinen ja toivottavasti ensisijainenkin, vaihtoehto oman auton käytölle. Tämä edellyttää kunnan oman roolin vahvistamista joukkoliikenteessä.
Ihmiset eivät käytä bussia, koska vuorot ovat harvassa ja lippujen hinnat pilvissä. Vuoroja pitää tihentää ja lippujen hintaa laskea. Turun pitää ymmärtää toimiva joukkoliikenne yhtenä tärkeimmistä kuntalaisten peruspalveluista. Ja todellakin eräänä keskeisimmistä ilmastonmuutosta hillitsevistä ratkaisuista kaupungissa; siksi haluan tehdä työtä ympäristöystävällisten joukkoliikenneratkaisujen puolesta Turussa.
tiistai 16. lokakuuta 2012
Tässä alla webbikameralla kuvattu paneelimme. Kuvaus tuli yllätyksenä mut näin pääsee sitten omiinkin kehityskohteisiin puuttumaan. Jahka viittii (ja uskaltaa;) katella läpi...
Oli erittäin mielenkiintoinen tilaisuus ja kävimme hyviä keskusteluja :) Erilaisia esiintymistilanteita on töitten ja yhdistyskuvioitten kautta ollut paljonkin mutta tätä ennen olen aina ollut yleisössä näissä vaalipaneeleissa. Siihen nähden meni ihan hyvin.
http://bambuser.com/v/3066125
Oli erittäin mielenkiintoinen tilaisuus ja kävimme hyviä keskusteluja :) Erilaisia esiintymistilanteita on töitten ja yhdistyskuvioitten kautta ollut paljonkin mutta tätä ennen olen aina ollut yleisössä näissä vaalipaneeleissa. Siihen nähden meni ihan hyvin.
http://bambuser.com/v/3066125
maanantai 15. lokakuuta 2012
Halusin ravintolavaliokunnassa helpottaa pienituloisten opiskelijoiden arkea konkreettisella tavalla, pidentämällä kampuskahviloiden aukioloaikaa. Opiskelijat istuvat usein lukemassa tenttiin yliopiston lukusaleissa myöhäänkin, ja kaipaavat edullista lukuevästä.
Itsekin olin usein toivonut kirjastossa lukiessani mahdollisuutta hakea sämpylää ja kahvia palan painikkeeksi ja toivonut selviäväni siitä muutamalla eurolla. Sellaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ollut tarjolla ympäristön kalliissa pikaruokaloissa. Ehdotinkin valiokunnalle jo 2008 jäsenenä ollessani muutaman kampusruokalan kahvilapuolen aukiolon pidentämistä ainakin klo kuuteen. Ajattelin, että joku keskeinen ja ihmisille jo vanhastaan tuttu kampusruokala voisi kahvilapuoleltaan pysyä pitempään auki. Siten myös investoinnin taloudelliset tappiot Unicalle eli TYYlle jäisivät mahdollisimman pieniksi.
Aloite sai huomattavasti reilua kahvia suopeamman ja yksimielisemmän vastaanoton, ja lähti etenemään kunnolla seuraavana vuonna, kun kysyimme kahvilakyselyssämme asiakkaiden toiveita aukiolosta. Tulos oli selkeä; lähes 80% vastaajista ilmoitti käyttävänsä illalla auki olevan kahvion palveluja. Ajatusta valiokunnassa vastustaneilla oli perusteenaan hankkeen henkilöstökustannukset. Otin tämän toki itsekin huomioon, pidimme kuitenkin valiokunnassa lopulta tärkeämpänä korostaa kampusruokalayrityksen palvelutehtävää. Eivätkä ne henkilöstökustannukset kahdesta lisätunnista olisi katastrofaaliksiksi kohonneet.
Neuvottelut asiasta päättyivät positiiviseen lopputulokseen, ja aukiolon pidennyskokeilu käynnistyikin ensin Myssyssä ja Silinterissä, ja sitten lopulta Macciavellissa 11.1.2010 alkaen. Tässä alla tiedotteemme asiasta.
Itsekin olin usein toivonut kirjastossa lukiessani mahdollisuutta hakea sämpylää ja kahvia palan painikkeeksi ja toivonut selviäväni siitä muutamalla eurolla. Sellaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ollut tarjolla ympäristön kalliissa pikaruokaloissa. Ehdotinkin valiokunnalle jo 2008 jäsenenä ollessani muutaman kampusruokalan kahvilapuolen aukiolon pidentämistä ainakin klo kuuteen. Ajattelin, että joku keskeinen ja ihmisille jo vanhastaan tuttu kampusruokala voisi kahvilapuoleltaan pysyä pitempään auki. Siten myös investoinnin taloudelliset tappiot Unicalle eli TYYlle jäisivät mahdollisimman pieniksi.
Aloite sai huomattavasti reilua kahvia suopeamman ja yksimielisemmän vastaanoton, ja lähti etenemään kunnolla seuraavana vuonna, kun kysyimme kahvilakyselyssämme asiakkaiden toiveita aukiolosta. Tulos oli selkeä; lähes 80% vastaajista ilmoitti käyttävänsä illalla auki olevan kahvion palveluja. Ajatusta valiokunnassa vastustaneilla oli perusteenaan hankkeen henkilöstökustannukset. Otin tämän toki itsekin huomioon, pidimme kuitenkin valiokunnassa lopulta tärkeämpänä korostaa kampusruokalayrityksen palvelutehtävää. Eivätkä ne henkilöstökustannukset kahdesta lisätunnista olisi katastrofaaliksiksi kohonneet.
Neuvottelut asiasta päättyivät positiiviseen lopputulokseen, ja aukiolon pidennyskokeilu käynnistyikin ensin Myssyssä ja Silinterissä, ja sitten lopulta Macciavellissa 11.1.2010 alkaen. Tässä alla tiedotteemme asiasta.
Tiedote 3.12.2009
Turun yliopiston ylioppilaskunnan ravintolavaliokunta 2009:
Macciavellin kahvilapuoli auki kuuteen 11.1.2010 alkaen!
TYYn ravintolavaliokunta 2009 tiedottaa, että Macciavellin kahvilapuolella kokeillaan pidennettyä aukioloa tammikuusta lähtien. Kahvila on 11.1.2010 alkaen auki ma-to klo 18 asti. Aukioloaikakokeilu perustuu vuoden 2008 ravintolavaliokunnan toteuttaman kahvilakyselyn tuloksiin. Niistä kävi ilmi, että seitsemän vastaajaa kymmenestä käyttäisi illalla auki olevan kahvion palveluja. Valiokunnassa pidettiin tärkeänä tarjota asiakkaille edullinen ja terveellisempi välipalavaihtoehto Unicassa lähiseudun kalliiden pikaruokalapaikkojen sijaan.
Vuoden 2008 ravintolavaliokunta julkaisi lausunnon 15.12.2008, jossa suositteli asiakkaiden toiveisiin perustuen pidennettyä aukioloa kokeiluna Macciavellissa tai Assarin ullakolla seuraavasta syksystä lukien. Toimipisteet valittiin sillä perusteella, että yliopistolaisia riittäisi parhaiten juuri näissä kahviloissa, jolloin tuotto Unicalle olisi paras mahdollinen. Kokeilu toteutui tämän syyslukukauden alusta Myssyssä ja Silinterissä.
Vuoden 2009 ravintolavaliokunta toteutti vastaavan kyselyn keväällä 2009. Sen tulokset osoittavat, että lähes 80% vastaajista käyttäisi illalla auki olevan kahvion palveluja. Parannusta viime vuoteen on siis selkeästi. Kyselyn avoimissa kysymyksissä asiakkaiden ykköstoiveisiin kuului kahviloiden pidennetyt aukiolot. Näin ollen ravintolavaliokunta on iloinen voidessaan todeta, että Unica huomioi asiakasomistajiensa toiveita ja lanseeraa aukioloaikakokeilun Macciavellissa.
Eva-Liisa Raekallio
Ravintolavaliokunnan puheenjohtaja 2009
****
Asiakasomistajat eli opiskelijat eivät heti huomanneet käyttää palvelua kovin suurissa määrin, tässä tosin täytyy ottaa huomioon sekin ettei Unica mainostanut kokeilua kovinkaan näkyvästi heti alkuun. Markkinointi tehostui myöhemmin, ja eväänhakijoita riittikin jonkin verran.
Nyttemmin on palattu pitkälti vanhaan, Macciavellinkin kahvilapuoli menee tällä hetkellä jo viideltä kiinni eikä näin tue pänttääjien tai yliopiston henkilökunnankaan jaksamista. Otin aikoinani ravintolavaliokunnassa esiin myös idean varsinaisten ruokaloiden aukioloajan pidentämisestä; minusta Turussakin tulisi olla opiskelijahintainen ateria saatavana illalla Helsingin tapaan. Investointikustannukset kuittautuisivat taas valitsemalla jo valmiiksi tunnettu ravintola.
Prosessit etenevät kuitenkin hitaasti, eikä tämä ottanut tuulta alleen ajoissa. Toivon kuitenkin, että turkulaisetkin opiskelijat voisivat aterioida edullisesti myös täyteenahdetun luentopäivän jälkeen jo pian. Useinhan voi olla tilanne, että luentoja riittää välille 10-16 ilman taukoja. Silloin olisi hienoa jos pääsisi vielä opiskelijahinnalla syömään!
Kaiken kaikkiaan Turussa tulee minusta parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia pärjätä tuloillaan. Pitempään illalla auki olevia edullisia kahviloita tulee saada lisää, ja ylipäätään täällä pitää voida elää täysipainoisemmin myös pienituloisena. Palvelut tulee nähdä myös palvelutehtävänsä kannalta eikä pelkkinä kustannuserinä. Tämä pätee kuntapalveluihin kokonaisuudessaan.
sunnuntai 14. lokakuuta 2012
Luin uusinta Voima-lehteä ja siinä oli juttu otsikolla "GM-maissi aiheuttaa syöpää". Halusinkin sen pohjalta blogata luomusta lisää. Olen ollut luomutuotannon kannalla niin kauan kuin muistan. Haluan edistää sellaista maataloustuotantoa, jossa luonnon monimuotoisuutta kunnioitetaan eikä tuotantoeläimille aiheuteta turhaan kärsimystä. Vastustan GM-viljelyä ja sen laajenemista.
Nythän on se tilanne, että kaupalliset intressit määräävät ja siten kauppoihin tuodaan geenimuunneltuja raaka-aineita sisältäviä tuotteita ja tavallisessa tehotuotantomaataloudessa syötetään karjalle ja sioille GM-rehua. Ja kaikki tämä ennen kuin ihmisille ja ympäristölle koituvia seurauksia on tutkittu kunnolla. Kokonaan toinen kysymys toki on, miksi pidämme oikeutenamme muunnella kasveja ja eläimiä omien päämääriemme mukaisiksi...
Geenitekniikka-alaa hallitsee maailmassa muutama suuryritys. Niiden etuna toki on saada omat tuotteet markkinoille mahdollisimman nopeasti taloudellisen hyödyn maksimoimiseksi, lyhyen tähtäimen voitot ovat tässä tärkeimpiä. Seurauksena tästä emme voi olla tehotuotettua ruokaa syödessämme varmoja, millaista ravintoa suuhumme pistämme. Jos tutkimustuloksiin on uskominen, liiankin varmoja.
Yhdysvalloissa GM-tuotanto on alusta asti ollut laajaa, siellä on myös tehty tutkimuksia aiheesta paljon. Esimerkiksi Cornellin yliopistossa selvitettiin jo vuonna 1999, että tuholaisensa itse tappavan Bt-maissin siitepöly tappaa monarkkiperhosia laboratorio-oloissa. Siis se tappaa tuholaisten lisäksi myös perhoset. Yhdysvaltalainen Monsanto-yhtiö on nyttemmin tuottanut markkinoille NK603-maissinlajikkeen, joka on vastustuskykyinen saman yhtiön Roundup-rikkaruohomyrkylle.
Voima-lehti kertoo, että tuoreessa ranskalaistutkimuksessa tutkijat syöttivät joukolle rottia NK603-maissia ja antoivat toisellle ryhmälle pieniä pitoisuuksia Roundupia sisältävää juomavettä. Seurauksena molempien ryhmien eläimet kuolivat merkittävästi nuorempina kuin verrokkiryhmässä. Niille kehittyi runsaasti kasvaimia ja ne kärsivät vakavista maksa- ja munuaisvaurioista.
Voiman mukaan että yli puolella NK603- maissin hyväksyntään osallistuneista Euroopan elintarvikeviranomaisen EFSAn asiantuntijoista oli kytkös geenitekniikka-alan teollisuuteen. Yhtälö on siksikin huolestuttava, että useimmiten gm-kasvien turvallisuuskokeet ovat alan yritysten itsensä tekemiä. Roundup sinänsä on maailman myydyin torjunta-aine.
NK603-maissin lisäksi EU:hun saa tuoda 14 vastaavaa maissilajiketta sekä neljää erilaista gm-soijaa, joita käsitellään Roundupilla. Ja koska NK603-maissia on sallittua tuoda EU-maihin elintarvikkeeksi ja rehuksi, ja geenimuunneltua soijaa rahdataan sikojen rehuksi Suomeenkin, syömme vaaralliseksi todettuja geenilajikkeita ja rikkaruohomyrkkyjä sisältävää ravintoa sekä suoraan että tietämättämme.
Ratkaisuna on luomutuotannon suosiminen. Se on paras mahdollinen valinta niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Tätä nykyä luomu alkaakin onneksi olla entistä enemmän voimissaan; tiedän itse monia luomupiirejä. Tämä kuitenkin pitää luomun suljettujen piirien juttuna. Luomutuotanto pitää tuoda aidosti osaksi arkeamme, Turunkin ruokahankintapolitiikkaa tulee kehittää sellaiseksi, että kouluruoassa ja työpaikkaruokaloissa olisi oikeasti kotimaista luomua tarjolla. Se palvelisi ihmisten terveyttä, tuotantoeläinten oloja, ja suojelisi luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi lähellä tuotetun luomun suosiminen sinänsä tietysti turvaa suomalaisia työpaikkoja ja elinkeinotoimintaa. Ja pienentää hiilijalanjälkeä :)
Vasemmiston vaalimökki on paraikaa kävelykadulla, olen itsekin ollut keittelemässä reilua kahvia ja tarjoillut reilua teetä, viimeksi tänään :) Olen paikalla taas huomenna klo 12 eteenpäin ja keskiviikkona klo 16 lähtien. Tule siemailemaan kuppi kuumaa ja juttelemaan! Tiistai-iltapäivä on varattu paneelissa istumiseen, tässä vielä tieto siitä
http://www.facebook.com/events/178664108936900
Nythän on se tilanne, että kaupalliset intressit määräävät ja siten kauppoihin tuodaan geenimuunneltuja raaka-aineita sisältäviä tuotteita ja tavallisessa tehotuotantomaataloudessa syötetään karjalle ja sioille GM-rehua. Ja kaikki tämä ennen kuin ihmisille ja ympäristölle koituvia seurauksia on tutkittu kunnolla. Kokonaan toinen kysymys toki on, miksi pidämme oikeutenamme muunnella kasveja ja eläimiä omien päämääriemme mukaisiksi...
Geenitekniikka-alaa hallitsee maailmassa muutama suuryritys. Niiden etuna toki on saada omat tuotteet markkinoille mahdollisimman nopeasti taloudellisen hyödyn maksimoimiseksi, lyhyen tähtäimen voitot ovat tässä tärkeimpiä. Seurauksena tästä emme voi olla tehotuotettua ruokaa syödessämme varmoja, millaista ravintoa suuhumme pistämme. Jos tutkimustuloksiin on uskominen, liiankin varmoja.
Yhdysvalloissa GM-tuotanto on alusta asti ollut laajaa, siellä on myös tehty tutkimuksia aiheesta paljon. Esimerkiksi Cornellin yliopistossa selvitettiin jo vuonna 1999, että tuholaisensa itse tappavan Bt-maissin siitepöly tappaa monarkkiperhosia laboratorio-oloissa. Siis se tappaa tuholaisten lisäksi myös perhoset. Yhdysvaltalainen Monsanto-yhtiö on nyttemmin tuottanut markkinoille NK603-maissinlajikkeen, joka on vastustuskykyinen saman yhtiön Roundup-rikkaruohomyrkylle.
Voima-lehti kertoo, että tuoreessa ranskalaistutkimuksessa tutkijat syöttivät joukolle rottia NK603-maissia ja antoivat toisellle ryhmälle pieniä pitoisuuksia Roundupia sisältävää juomavettä. Seurauksena molempien ryhmien eläimet kuolivat merkittävästi nuorempina kuin verrokkiryhmässä. Niille kehittyi runsaasti kasvaimia ja ne kärsivät vakavista maksa- ja munuaisvaurioista.
Voiman mukaan että yli puolella NK603- maissin hyväksyntään osallistuneista Euroopan elintarvikeviranomaisen EFSAn asiantuntijoista oli kytkös geenitekniikka-alan teollisuuteen. Yhtälö on siksikin huolestuttava, että useimmiten gm-kasvien turvallisuuskokeet ovat alan yritysten itsensä tekemiä. Roundup sinänsä on maailman myydyin torjunta-aine.
NK603-maissin lisäksi EU:hun saa tuoda 14 vastaavaa maissilajiketta sekä neljää erilaista gm-soijaa, joita käsitellään Roundupilla. Ja koska NK603-maissia on sallittua tuoda EU-maihin elintarvikkeeksi ja rehuksi, ja geenimuunneltua soijaa rahdataan sikojen rehuksi Suomeenkin, syömme vaaralliseksi todettuja geenilajikkeita ja rikkaruohomyrkkyjä sisältävää ravintoa sekä suoraan että tietämättämme.
Ratkaisuna on luomutuotannon suosiminen. Se on paras mahdollinen valinta niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Tätä nykyä luomu alkaakin onneksi olla entistä enemmän voimissaan; tiedän itse monia luomupiirejä. Tämä kuitenkin pitää luomun suljettujen piirien juttuna. Luomutuotanto pitää tuoda aidosti osaksi arkeamme, Turunkin ruokahankintapolitiikkaa tulee kehittää sellaiseksi, että kouluruoassa ja työpaikkaruokaloissa olisi oikeasti kotimaista luomua tarjolla. Se palvelisi ihmisten terveyttä, tuotantoeläinten oloja, ja suojelisi luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi lähellä tuotetun luomun suosiminen sinänsä tietysti turvaa suomalaisia työpaikkoja ja elinkeinotoimintaa. Ja pienentää hiilijalanjälkeä :)
Vasemmiston vaalimökki on paraikaa kävelykadulla, olen itsekin ollut keittelemässä reilua kahvia ja tarjoillut reilua teetä, viimeksi tänään :) Olen paikalla taas huomenna klo 12 eteenpäin ja keskiviikkona klo 16 lähtien. Tule siemailemaan kuppi kuumaa ja juttelemaan! Tiistai-iltapäivä on varattu paneelissa istumiseen, tässä vielä tieto siitä
http://www.facebook.com/events/178664108936900
torstai 11. lokakuuta 2012
Tänään avattiin Elävä keskusta ilman toriparkkia- kansanliikkeen oman vaalikoneen tulokset nähtäväksi. Todella hyvä että se tehtiin, se on itse asiassa vipulaisen ehdokkaan, Jari Kärkkäisen toteuttama :)
Vastanneiden ehdokkaiden näkemykset toriparkista voi käydä toteamassa täällä:
khii.fi/elavakeskusta
Nyt on yhteensä seitsemän vaalikonetta täytetty, myös Terveydenhuollon vaalikoneeseen on vastattu. Minusta vaalikoneiden täyttäminen on aina ollut kivaa, niin silloin kun itse hain sopivaa ehdokasta, kuin nyt itse ehdokkaana. Eri tavalla tietysti...Kysymykset ovat useimmiten hyvin mietittyjä ja haastavia. Välillä tuli mieleen, mitkä motiivit kysyjällä mahtaa olla. Tässä linkkejä koneisiin, voit tarkistaa minun mielipiteeni asioista.
https://vaalikone.yle.fi/
http://www.mtv3.fi/vaalikone/
http://www.turkulainen.fi/turkulainen/vaalikone
http://vaalikone.elainpolitiikka.fi/
http://vaalikone.ts.fi/vaalikone/
http://www.terveydenhuollonvaalikone.fi/etusivu
Vastanneiden ehdokkaiden näkemykset toriparkista voi käydä toteamassa täällä:
khii.fi/elavakeskusta
Nyt on yhteensä seitsemän vaalikonetta täytetty, myös Terveydenhuollon vaalikoneeseen on vastattu. Minusta vaalikoneiden täyttäminen on aina ollut kivaa, niin silloin kun itse hain sopivaa ehdokasta, kuin nyt itse ehdokkaana. Eri tavalla tietysti...Kysymykset ovat useimmiten hyvin mietittyjä ja haastavia. Välillä tuli mieleen, mitkä motiivit kysyjällä mahtaa olla. Tässä linkkejä koneisiin, voit tarkistaa minun mielipiteeni asioista.
https://vaalikone.yle.fi/
http://www.mtv3.fi/vaalikone/
http://www.turkulainen.fi/turkulainen/vaalikone
http://vaalikone.elainpolitiikka.fi/
http://vaalikone.ts.fi/vaalikone/
http://www.terveydenhuollonvaalikone.fi/etusivu
Sain eilen valmiiksi vastaukseni Turun ylioppilaslehden ehokaskyselyyn. Erittäin hyviä kysymyksiä, meiltä kysyttiin mm. Turun energiapolitiikan suunnasta. Otan tähän suoraan sitaattini eräästä aiemmasta bloggauksestani:
"Uusiutuvat energiaratkaisut, tuulivoima etunenässä, työllistävät jo nyt ja tulevat maailmanlaajuisesti työllistämään miljoonia ihmisiä lähivuosikymmeninä, kun fossiiliset polttoaineet loppuvat. Energia- ja ilmastokysymykset eivät ratkea ilman laajamittaista satsausta uusiutuviin energiaratkaisuihin."
Turussakin tulee ymmärtää tuulella tuotetun energian potentiaali. Tässä on suora sitaatti työ- ja elinkeinoministerön sivuilta tuulivoimankin yhteydessä käytettävästä syöttötariffimallista:
"Syöttötariffijärjestelmässä sähkön tuottajalle, jonka voimalaitos on hyväksytty järjestelmään, maksetaan enintään kahdentoista vuoden ajan kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden markkinahinnan mukaan muuttuvaa tukea (syöttötariffi).
Sähkön tuottajalle maksetaan syöttötariffina tavoitehinnan ja kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan erotus syöttötariffijärjestelmään hyväksytyssä tuulivoimalassa, biokaasuvoimalassa ja puupolttoainevoimalassa tuotetun sähkön määrän mukaisesti.
Kyseisen tuen tarkoitus on edistää tuulivoimala-, biokaasuvoimala- ja puupolttoainevoimalainvestointeja, ja se on mitoitettu siten, että voimalaitokselle syöttötariffijaksoilta maksettavien tukien kokonaismäärä kompensoi investointikustannuksia."
Uusiutuvan energian tuotantoa siis tuetaan valtion taholta, loistojuttu! Ja tiistain Turun Sanomissa oli tärkeä uutinen tuulivoimaosuuskunnan perustamisesta Kemiönsaareen:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/399932/Kemionsaareen+ideoidaan+tuulivoimaosuuskuntaa
Hankkeen projektipäällikkö Annalena Sjöblom toteaa sattuvasti: "Pyrimme tällä tietysti vähentämään vastustusta. Kun jokaisella saarelaisella ja mökkiläisellä on mahdollisuus olla osuuskunnassa mukana ja saada siitä suoraa taloudellista hyötyä, niin ehkä vastustuskin samalla vähenee."
Manner-Suomen ihka ensimmäinen tuulivoimaosuuskunta perustettiin keväällä Pohjanmaalle. Tällainen oma-aloitteisuus on toki sinänsä hieno juttu. Silti herää kysymys, miksei ydinvoimaloiden rakentaminen herätä lainkaan samanlaista vastustusta. Toivoisin myös pohdittavan sitä, miksi tuulivoima herättää niin voimakasta vastustusta...
Kun Turun Sanomien artikkelissakin todetaan, miten pitkällä vastaava osuuskuntatoiminta vaikka Tanskassakin on, pidän entistä tärkeämpänä, että Suomessakin tartuttaisiin uusiutuvan energian suomiin mahdollisuuksiin. Suomihan on tuulivoimateknologian kärkeä maailmassa, mutta uusiutuvan energian soveltajana miltei kehitysmaa...Toistaiseksi. Poliittisessa päätöksenteossa tulee nyt kartoittaa uusiutuvan energian kaikki mahdollisuudet; tiedetäänhän jo, miten entisiä telakkatyöläisiä on Turun seudulla menestyksellä koulutettu tuulivoima-asentajiksi. Ja ydinvoimalasta poiketen merituulivoimala on talvioloissakin turvallinen jo maalaisjärjelläkin ajateltuna:
http://yle.fi/uutiset/merituulivoimala_ei_pelkaa_jaata_eika_pakkasta/5705958
Turkukin voisi tarkastella sähkötarpeitaan uusiutuvan energian kautta huomattavastikin nykyistä enemmän.
"Uusiutuvat energiaratkaisut, tuulivoima etunenässä, työllistävät jo nyt ja tulevat maailmanlaajuisesti työllistämään miljoonia ihmisiä lähivuosikymmeninä, kun fossiiliset polttoaineet loppuvat. Energia- ja ilmastokysymykset eivät ratkea ilman laajamittaista satsausta uusiutuviin energiaratkaisuihin."
Turussakin tulee ymmärtää tuulella tuotetun energian potentiaali. Tässä on suora sitaatti työ- ja elinkeinoministerön sivuilta tuulivoimankin yhteydessä käytettävästä syöttötariffimallista:
"Syöttötariffijärjestelmässä sähkön tuottajalle, jonka voimalaitos on hyväksytty järjestelmään, maksetaan enintään kahdentoista vuoden ajan kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden markkinahinnan mukaan muuttuvaa tukea (syöttötariffi).
Sähkön tuottajalle maksetaan syöttötariffina tavoitehinnan ja kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan erotus syöttötariffijärjestelmään hyväksytyssä tuulivoimalassa, biokaasuvoimalassa ja puupolttoainevoimalassa tuotetun sähkön määrän mukaisesti.
Kyseisen tuen tarkoitus on edistää tuulivoimala-, biokaasuvoimala- ja puupolttoainevoimalainvestointeja, ja se on mitoitettu siten, että voimalaitokselle syöttötariffijaksoilta maksettavien tukien kokonaismäärä kompensoi investointikustannuksia."
Uusiutuvan energian tuotantoa siis tuetaan valtion taholta, loistojuttu! Ja tiistain Turun Sanomissa oli tärkeä uutinen tuulivoimaosuuskunnan perustamisesta Kemiönsaareen:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/399932/Kemionsaareen+ideoidaan+tuulivoimaosuuskuntaa
Hankkeen projektipäällikkö Annalena Sjöblom toteaa sattuvasti: "Pyrimme tällä tietysti vähentämään vastustusta. Kun jokaisella saarelaisella ja mökkiläisellä on mahdollisuus olla osuuskunnassa mukana ja saada siitä suoraa taloudellista hyötyä, niin ehkä vastustuskin samalla vähenee."
Manner-Suomen ihka ensimmäinen tuulivoimaosuuskunta perustettiin keväällä Pohjanmaalle. Tällainen oma-aloitteisuus on toki sinänsä hieno juttu. Silti herää kysymys, miksei ydinvoimaloiden rakentaminen herätä lainkaan samanlaista vastustusta. Toivoisin myös pohdittavan sitä, miksi tuulivoima herättää niin voimakasta vastustusta...
Kun Turun Sanomien artikkelissakin todetaan, miten pitkällä vastaava osuuskuntatoiminta vaikka Tanskassakin on, pidän entistä tärkeämpänä, että Suomessakin tartuttaisiin uusiutuvan energian suomiin mahdollisuuksiin. Suomihan on tuulivoimateknologian kärkeä maailmassa, mutta uusiutuvan energian soveltajana miltei kehitysmaa...Toistaiseksi. Poliittisessa päätöksenteossa tulee nyt kartoittaa uusiutuvan energian kaikki mahdollisuudet; tiedetäänhän jo, miten entisiä telakkatyöläisiä on Turun seudulla menestyksellä koulutettu tuulivoima-asentajiksi. Ja ydinvoimalasta poiketen merituulivoimala on talvioloissakin turvallinen jo maalaisjärjelläkin ajateltuna:
http://yle.fi/uutiset/merituulivoimala_ei_pelkaa_jaata_eika_pakkasta/5705958
Turkukin voisi tarkastella sähkötarpeitaan uusiutuvan energian kautta huomattavastikin nykyistä enemmän.
maanantai 8. lokakuuta 2012
Pohjanmaan tulvatilanne huolestuttaa ja pelottaa minua todella paljon. Turussakin kadut tulvivat taas kerran lyhyen ajan sisään viime viikon lopulla. Tässä on Ylen netistä artikkeli aiheesta
http://yle.fi/uutiset/syke_tulvatilanne_hyvin_poikkeuksellinen/6325077
Meidän on otettava ilmastonmuutos vakavasti, mutta tuntuu että täällä Suomessa monta kertaa ajatellaan etteivät mullistukset koske meitä. Maapallo on kuitenkin meidän kaikkien ja Turussakin voimme arkisilla valinnoillamme ruokahankinnoista ja kaavoituksesta alkaen rakentaa kestävää tulevaisuutta. Olenkin iloinen että olen ehdokkaana juuri Vipusta, jossa korostuu ihan yhtä voimakkaana sekä ekologinen että sosiaalinen tasapaino :)
Tässä muuten upouusien nettisivujemme osoite! Sieltä löytyykin jo ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenten, vipulaisten Riikka Oksasen ja Velimatti Koiviston mielipide.
http://www.viherpunainen.net/
http://yle.fi/uutiset/syke_tulvatilanne_hyvin_poikkeuksellinen/6325077
Meidän on otettava ilmastonmuutos vakavasti, mutta tuntuu että täällä Suomessa monta kertaa ajatellaan etteivät mullistukset koske meitä. Maapallo on kuitenkin meidän kaikkien ja Turussakin voimme arkisilla valinnoillamme ruokahankinnoista ja kaavoituksesta alkaen rakentaa kestävää tulevaisuutta. Olenkin iloinen että olen ehdokkaana juuri Vipusta, jossa korostuu ihan yhtä voimakkaana sekä ekologinen että sosiaalinen tasapaino :)
Tässä muuten upouusien nettisivujemme osoite! Sieltä löytyykin jo ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenten, vipulaisten Riikka Oksasen ja Velimatti Koiviston mielipide.
http://www.viherpunainen.net/
Tänään julkaistiin Turun Sanomissa mielipidekirjoitukseni Turun yliopistosta ja reilusta kaupasta. Pidin tärkeänä syventyä aiheeseen vielä lisää nähtyäni Turun Sanomien artikkelin aiheesta:
****
****
Turun yliopisto on luopunut aikeestaan hakea Reilun kaupan korkeakoulun arvonimeä (TS 2.10.) Yliopisto perusti päätöksensä siihen, että hankintalain puitteissa olisi ristiriitaista tehdä tällainen koko organisaation hankintoja koskeva päätös.
Minusta yliopiston hankinnoissa tulee korostaa kokonaisvaltaista ja globaalia näkökulmaa. Reilu kauppa todella muuttaa viljelijöiden elämää, sen avulla toteutetaan mm. lasten päivähoitoa ja koulutusta ja kehitetään yhteiskuntaa. Eräskin Helsingin Sanomissa muutamia vuosia sitten haastateltu banaaniviljelijä kertoi, miten viljelijät voivat Reilun kaupan avulla päättää enemmän omista asioistaan. Reilu kauppa on kaikkiaan kriteereiltään kattavin, kehitysmaissa vaikuttavin, luotetuin ja suosituin eettisen sertifioinnin järjestelmä maailmassa. Reilu kauppa on kestävän kehityksen edelläkävijä, joka tähtää köyhyyden vähentämiseen.
Ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden enemmistö onkin Turussa ollut pitkään Reilun kaupan puolella, mistä todistaa sinänsä TYYn pitkäaikainen kehitysyhteistyöprojekti, ja myös ylioppilaskunnan ravintolavaliokunnassa vuonna 2009 teettämämme kahvilakysely. Selvitimme siinä vastaajien näkemyksiä mm. Reilun kaupan tuotteista, ja 64 prosenttia vastaajista suhtautuisi positiivisesti, jos tarjolla olisi vain reilua kahvia. Tulos oli linjassa aiempien vuosien kyselyjen kanssa. Reilun kaupan suosio Suomessa ylipäätään on tuosta vain kasvanut, esimerkiksi vuonna 2010 suomalaiset ostivat reiluja tuotteita 93 miljoonalla eurolla.
Turun Sanomien tiistaisesta jutussa ilmenee, että yliopisto tukeutuu hankintapäätöksissään kampusruokalayritys Unicaan. Opiskelijat voivat onneksi vaikuttaa Unican hankintapolitiikkaan; Turun yliopiston ylioppilaskunta viime kädessä omistaa Unican. Aiemmin mainitsemassani kyselyssä selvisi sekin, etteivät opiskelijat itse ole tietoisia omistussuhteista. Alle puolet tiesi, että Unican omistavat TYY ja Amica yhdessä niin, että TYYllä on lopulta prosentuaalinen enemmistö. Opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa kampusravintoloiden tarjontaan ovat siis itse asiassa erinomaiset, tiedotusta omistussuhteista vain tulee parantaa.
Mielestäni jokaisen organisaation tulee hankinnoissaan kantaa sosiaalista ja eettistä vastuuta. Siten voi parhaiten tukea kestävää kehitystä niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla toimeen omalla työllään – myös kehitysmaissa. Jos on mahdollisuus tehdä kestävä valinta, se tulee tehdä.
Minusta yliopiston hankinnoissa tulee korostaa kokonaisvaltaista ja globaalia näkökulmaa. Reilu kauppa todella muuttaa viljelijöiden elämää, sen avulla toteutetaan mm. lasten päivähoitoa ja koulutusta ja kehitetään yhteiskuntaa. Eräskin Helsingin Sanomissa muutamia vuosia sitten haastateltu banaaniviljelijä kertoi, miten viljelijät voivat Reilun kaupan avulla päättää enemmän omista asioistaan. Reilu kauppa on kaikkiaan kriteereiltään kattavin, kehitysmaissa vaikuttavin, luotetuin ja suosituin eettisen sertifioinnin järjestelmä maailmassa. Reilu kauppa on kestävän kehityksen edelläkävijä, joka tähtää köyhyyden vähentämiseen.
Ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden enemmistö onkin Turussa ollut pitkään Reilun kaupan puolella, mistä todistaa sinänsä TYYn pitkäaikainen kehitysyhteistyöprojekti, ja myös ylioppilaskunnan ravintolavaliokunnassa vuonna 2009 teettämämme kahvilakysely. Selvitimme siinä vastaajien näkemyksiä mm. Reilun kaupan tuotteista, ja 64 prosenttia vastaajista suhtautuisi positiivisesti, jos tarjolla olisi vain reilua kahvia. Tulos oli linjassa aiempien vuosien kyselyjen kanssa. Reilun kaupan suosio Suomessa ylipäätään on tuosta vain kasvanut, esimerkiksi vuonna 2010 suomalaiset ostivat reiluja tuotteita 93 miljoonalla eurolla.
Turun Sanomien tiistaisesta jutussa ilmenee, että yliopisto tukeutuu hankintapäätöksissään kampusruokalayritys Unicaan. Opiskelijat voivat onneksi vaikuttaa Unican hankintapolitiikkaan; Turun yliopiston ylioppilaskunta viime kädessä omistaa Unican. Aiemmin mainitsemassani kyselyssä selvisi sekin, etteivät opiskelijat itse ole tietoisia omistussuhteista. Alle puolet tiesi, että Unican omistavat TYY ja Amica yhdessä niin, että TYYllä on lopulta prosentuaalinen enemmistö. Opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa kampusravintoloiden tarjontaan ovat siis itse asiassa erinomaiset, tiedotusta omistussuhteista vain tulee parantaa.
Mielestäni jokaisen organisaation tulee hankinnoissaan kantaa sosiaalista ja eettistä vastuuta. Siten voi parhaiten tukea kestävää kehitystä niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla toimeen omalla työllään – myös kehitysmaissa. Jos on mahdollisuus tehdä kestävä valinta, se tulee tehdä.
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Osallistun muuten TYYn ympäristövaliokunnan paneeliin tiistaina 16.10. klo 16 alkaen, tässä alla valiokunnan tekemä naamakirjakutsu. Aiheena on kaupunki, kaavoitus ja liikenne. Luvassa takuulla kiinnostavaa keskustelua :)
http://www.facebook.com/events/178664108936900/
Joukkoliikennekysymys on oma kokonaisuutensa, siivoojana törmäsin myös muihin pienituloisia ja vähemmän arvostetuissa ammateissa työskenteleviä koskeviin lieveilmiöihin. Siivoamisestahan tunnutaan jostain ihmeen syystä olevan sitä mieltä, että se on mahdollista hoitaa tuosta noin vaan, helposti ja nopeasti. Niinpä sitä onkin tehostettu tehostamasta päästyäänkin, siivoojien itsensä ja elintarvikehygienian kustannuksella, tottakai.
Työskentelin yksityisessä siivousfirmassa, ja siivosimme erästä kauppaa. Meille oli annettu 2,5 tuntia aikaa siivota vastuualueemme, ja teimme hyvää työtä. Sitten kauppias sai paremman tarjouksen kilpailevalta firmalta, joka lupasi siivota saman alueen tunnissa, eli halvemmalla! No, firmamme sai lähteä joka tiesi käytännössä potkuja siivoojille, tulonmenetystä vähintäänkin. Olin itse onnekkaassa asemassa, koska tein siivoojanhommia samaan aikaan myös yhdessä toimistossa, en siis menettänyt kaikkea. Kuvataiteilijaksi valmistuneelle, siivoojana itsensä elättäneelle kaverilleni ei käynyt yhtä hyvin, hän teki töitä vain kaupassa eli menetti työnsä, kun korvaavaa siivoustyötä ei juuri silloin ollut.
Uusi, halvempi firma sitten aloitti työt, eikä mennyt kovinkaan kauaa kun pomomme sai samaiselta, halvempien tarjousten perässä juoksevalta kauppiaalta, puhelun. Kauppias oli todennut, ettei hän nyt sitten olekaan tyytyväinen uuden firman työnjälkeen, ja haluaa meidät takaisin. Kas kummaa tosiaankin, koko isoa markettia ei saanutkaan tunnissa puhtaaksi! Käsittämätöntä ihan. Ja edesvastuutonta mielestäni kaupan asiakkaita kohtaan; nämä tietysti luulevat ostavansa hygieenistä ruokaa, mutta mielipide voisi muuttua, jos saisivat tietää ettei elintarvikepuolta(kaan) ole aikaa siivota eikä tiskarilla aikaa huuhtoa vuokia pisimpään huuhtovalla koneohjelmalla....Ja suurkeittiötiskauksessa ovat kovat aineet käytössä.
Saimme sitten samaisen kaupan taas siivottavaksemme entisellä aikataululla, joka sekin jo oli äärimmilleen kilpailutettu ja tehostettu. Jotta kauppiaalle ei koidu kuluja siivouksesta. Minulla on Turun seudulla varsin monta kauppaa, joissa en oikein välitä asioida tällaisten eriskummallisten linjausten takia. Äsken mainittu, ilman työtä jäänyt kaverini sai lopulta töitä toisesta firmasta, ja sai hyvää palautetta työstään erästä kauppaa siivotessaan. Jossa en sielläkään enää käy. Aikaa hänelle oli siivoamiseen annettu ruhtinaalliset neljä tuntia.
Sitten eräänä päivänä kauppias oli päättänyt, että siivouksesta on suoriuduttava puolet lyhyemmässä ajassa. Palkka tietysti pieneni puoleen; siivouskulujen karsiminen oli kauppiaalle prioriteetti. Eli kaveri siivosi saman alueen kahdessa tunnissa pienemmällä palkalla ja jälleen kerran tuli kauppiaalle yllätyksenä, ettei työnjälki vastannut entistä. Ja alkoi kitinä. Aiemmin loistavaksi kehuttu siivooja muuttuikin heikoksi ja huolimattomaksi. Eikä kauppias taaskaan nähnyt mistä huonompi työnjälki johtui.
Siivoustyötä ei arvosteta, ja siivoojia vielä vähemmän. Tämä näkyy kaikessa. Tämä on siis myös hygieniaa koskeva kysymys. Kuntien terveystarkastajien resursseja on vähennetty ja esim. koulujen siivous tehostettu viemään mahdollisimman vähän aikaa. Eikä tämän jälkeen tarvitse ihmetellä, jos ruoasta löytyy ties mitä jäämiä tai koulujen pintoja peittää pölykerros.
Mielestäni siivouksesta ei saa kunnassa tinkiä. Siivouksen yksityistäminen ja tehostaminen on lopetettava. Siihen panostaminen maksaa itsensä takaisin terveempinä kuntalaisina. Siivoojien arvo on (yhteis)kunnassa ymmärrettävä viimeinkin! (Ja kuvataiteilijoiden tulisi voida tehdä sitä, mihin ovat koulutuksensa saaneet, eikä elättää itsensä näin epävarmoilla siivoustöillä) Mutta se onkin jo toisen bloggauksen aihe!
http://www.facebook.com/events/178664108936900/
Joukkoliikennekysymys on oma kokonaisuutensa, siivoojana törmäsin myös muihin pienituloisia ja vähemmän arvostetuissa ammateissa työskenteleviä koskeviin lieveilmiöihin. Siivoamisestahan tunnutaan jostain ihmeen syystä olevan sitä mieltä, että se on mahdollista hoitaa tuosta noin vaan, helposti ja nopeasti. Niinpä sitä onkin tehostettu tehostamasta päästyäänkin, siivoojien itsensä ja elintarvikehygienian kustannuksella, tottakai.
Työskentelin yksityisessä siivousfirmassa, ja siivosimme erästä kauppaa. Meille oli annettu 2,5 tuntia aikaa siivota vastuualueemme, ja teimme hyvää työtä. Sitten kauppias sai paremman tarjouksen kilpailevalta firmalta, joka lupasi siivota saman alueen tunnissa, eli halvemmalla! No, firmamme sai lähteä joka tiesi käytännössä potkuja siivoojille, tulonmenetystä vähintäänkin. Olin itse onnekkaassa asemassa, koska tein siivoojanhommia samaan aikaan myös yhdessä toimistossa, en siis menettänyt kaikkea. Kuvataiteilijaksi valmistuneelle, siivoojana itsensä elättäneelle kaverilleni ei käynyt yhtä hyvin, hän teki töitä vain kaupassa eli menetti työnsä, kun korvaavaa siivoustyötä ei juuri silloin ollut.
Uusi, halvempi firma sitten aloitti työt, eikä mennyt kovinkaan kauaa kun pomomme sai samaiselta, halvempien tarjousten perässä juoksevalta kauppiaalta, puhelun. Kauppias oli todennut, ettei hän nyt sitten olekaan tyytyväinen uuden firman työnjälkeen, ja haluaa meidät takaisin. Kas kummaa tosiaankin, koko isoa markettia ei saanutkaan tunnissa puhtaaksi! Käsittämätöntä ihan. Ja edesvastuutonta mielestäni kaupan asiakkaita kohtaan; nämä tietysti luulevat ostavansa hygieenistä ruokaa, mutta mielipide voisi muuttua, jos saisivat tietää ettei elintarvikepuolta(kaan) ole aikaa siivota eikä tiskarilla aikaa huuhtoa vuokia pisimpään huuhtovalla koneohjelmalla....Ja suurkeittiötiskauksessa ovat kovat aineet käytössä.
Saimme sitten samaisen kaupan taas siivottavaksemme entisellä aikataululla, joka sekin jo oli äärimmilleen kilpailutettu ja tehostettu. Jotta kauppiaalle ei koidu kuluja siivouksesta. Minulla on Turun seudulla varsin monta kauppaa, joissa en oikein välitä asioida tällaisten eriskummallisten linjausten takia. Äsken mainittu, ilman työtä jäänyt kaverini sai lopulta töitä toisesta firmasta, ja sai hyvää palautetta työstään erästä kauppaa siivotessaan. Jossa en sielläkään enää käy. Aikaa hänelle oli siivoamiseen annettu ruhtinaalliset neljä tuntia.
Sitten eräänä päivänä kauppias oli päättänyt, että siivouksesta on suoriuduttava puolet lyhyemmässä ajassa. Palkka tietysti pieneni puoleen; siivouskulujen karsiminen oli kauppiaalle prioriteetti. Eli kaveri siivosi saman alueen kahdessa tunnissa pienemmällä palkalla ja jälleen kerran tuli kauppiaalle yllätyksenä, ettei työnjälki vastannut entistä. Ja alkoi kitinä. Aiemmin loistavaksi kehuttu siivooja muuttuikin heikoksi ja huolimattomaksi. Eikä kauppias taaskaan nähnyt mistä huonompi työnjälki johtui.
Siivoustyötä ei arvosteta, ja siivoojia vielä vähemmän. Tämä näkyy kaikessa. Tämä on siis myös hygieniaa koskeva kysymys. Kuntien terveystarkastajien resursseja on vähennetty ja esim. koulujen siivous tehostettu viemään mahdollisimman vähän aikaa. Eikä tämän jälkeen tarvitse ihmetellä, jos ruoasta löytyy ties mitä jäämiä tai koulujen pintoja peittää pölykerros.
Mielestäni siivouksesta ei saa kunnassa tinkiä. Siivouksen yksityistäminen ja tehostaminen on lopetettava. Siihen panostaminen maksaa itsensä takaisin terveempinä kuntalaisina. Siivoojien arvo on (yhteis)kunnassa ymmärrettävä viimeinkin! (Ja kuvataiteilijoiden tulisi voida tehdä sitä, mihin ovat koulutuksensa saaneet, eikä elättää itsensä näin epävarmoilla siivoustöillä) Mutta se onkin jo toisen bloggauksen aihe!
Joukkoliikennettä tulee mielestäni kehittää Turussa voittoa tuottavasta yritystoiminnasta kuntalaisten palveluksi. Tällä hetkellähän on niin, että liikennöinti lopetetaan arkisin jo ennen kahtatoista vedoten vähäisiin käyttäjämääriin. Ajokortittoman opiskelijan työssäkäynti käy tuossa vaiheessa aika hankalaksi, koska työt painottuvat väkisinkin helposti iltoihin ja viikonloppuihin.
Olen siivonnut opintojen ohella kolme ja puoli vuotta. Enimmäkseen siivosin kauppoja ja toimistoja, joiden siivous painottuu iltaan. Varsinkin kauppoja pääsi siivoamaan vasta sulkemisajan jälkeen yhdeksältä, ja kun siinä piti siivota työkaverin kanssa elintarvikepuoli lihamyllyineen ja myös kaupan puoli, tuli todella kiire ehtiä viimeiseen bussiin. Varsinkin talvisin tämä oli todella iso ongelma, muulloin matka taittui usein myös pyörällä.
Tällä hetkellä joukkoliikenne suunnitellaan Turussa sen mukaan, että kaikilla ns. virka-ajan ulkopuolella työtä tekevillä on auto käytössään. Haja-asutusalueiden joukkoliikennehän on myös vähennetty olemattomiin, mutta mielestäni kaupungeissa tulee voida luottaa joukkoliikenteeseen myös ns. epätavallisina vuorokaudenaikoina.
Ehdin siivoojantöitä tehdessäni siivota myös Liedossa, ja tuolloin huomasin etteivät opiskelijat saa alennusta seutulipuista. Seutulippu tekee aika ison loven kukkaroon, joka ei opintojen ohella töitä tekevillä välttämättä muutenkaan niin paksu ole. Onkin usein helpompaa pitäytyä oman auton käytössä jos se mahdollisuus on.
Tällaiset porsaanreiät nimenomaan sitovat ihmisiä yksityisautoiluun. Minusta tulisikin huolehtia siitä, etteivät yhteiskunnan rakenteet ylläpidä ja suosi autoilua. Joukkoliikenteen tulee Turussa kulkea nykyistä myöhempään ja alkaa nykyistä aiemmin, jotta töihin pääsee ilman autoa. Viikonloppujen yölinjojen tulisi minusta lopettaa liikennöinti aamuvuorojen alkaessa. Opiskelijoiden työssäkäynti kotikuntansa ulkopuolella tulee huomioida seutulippujärjestelmän kehittämisessä.
Joukkoliikenteen kehittäminen aidosti kuntalaisia palvelevaksi auttaa opiskelijoita, siivoojia ja muitakin pienituloisia. Eräs Viherpunaisen vasemmiston tavoitteista 2012-2016 on tuplata bussien vaihto-oikeus neljään tuntiin. Tämäkin palvelisi vähävaraisia ja tukisi samalla keskustan kehittämistä kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Liikenteen kehittäminen joukkoliikennettä ja pyöräilyä suosivaksi tuleekin Turussa aloittaa jo alkavalla vaalikaudella.
Olen siivonnut opintojen ohella kolme ja puoli vuotta. Enimmäkseen siivosin kauppoja ja toimistoja, joiden siivous painottuu iltaan. Varsinkin kauppoja pääsi siivoamaan vasta sulkemisajan jälkeen yhdeksältä, ja kun siinä piti siivota työkaverin kanssa elintarvikepuoli lihamyllyineen ja myös kaupan puoli, tuli todella kiire ehtiä viimeiseen bussiin. Varsinkin talvisin tämä oli todella iso ongelma, muulloin matka taittui usein myös pyörällä.
Tällä hetkellä joukkoliikenne suunnitellaan Turussa sen mukaan, että kaikilla ns. virka-ajan ulkopuolella työtä tekevillä on auto käytössään. Haja-asutusalueiden joukkoliikennehän on myös vähennetty olemattomiin, mutta mielestäni kaupungeissa tulee voida luottaa joukkoliikenteeseen myös ns. epätavallisina vuorokaudenaikoina.
Ehdin siivoojantöitä tehdessäni siivota myös Liedossa, ja tuolloin huomasin etteivät opiskelijat saa alennusta seutulipuista. Seutulippu tekee aika ison loven kukkaroon, joka ei opintojen ohella töitä tekevillä välttämättä muutenkaan niin paksu ole. Onkin usein helpompaa pitäytyä oman auton käytössä jos se mahdollisuus on.
Tällaiset porsaanreiät nimenomaan sitovat ihmisiä yksityisautoiluun. Minusta tulisikin huolehtia siitä, etteivät yhteiskunnan rakenteet ylläpidä ja suosi autoilua. Joukkoliikenteen tulee Turussa kulkea nykyistä myöhempään ja alkaa nykyistä aiemmin, jotta töihin pääsee ilman autoa. Viikonloppujen yölinjojen tulisi minusta lopettaa liikennöinti aamuvuorojen alkaessa. Opiskelijoiden työssäkäynti kotikuntansa ulkopuolella tulee huomioida seutulippujärjestelmän kehittämisessä.
Joukkoliikenteen kehittäminen aidosti kuntalaisia palvelevaksi auttaa opiskelijoita, siivoojia ja muitakin pienituloisia. Eräs Viherpunaisen vasemmiston tavoitteista 2012-2016 on tuplata bussien vaihto-oikeus neljään tuntiin. Tämäkin palvelisi vähävaraisia ja tukisi samalla keskustan kehittämistä kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Liikenteen kehittäminen joukkoliikennettä ja pyöräilyä suosivaksi tuleekin Turussa aloittaa jo alkavalla vaalikaudella.
torstai 4. lokakuuta 2012
Vasemmistoa on syytetty usein ei-liikkeeksi. No, itse ainakin olen mieluummin hankala ja negatiivinen ihminen jos vaihtoehtona on hyväksyä mukisematta
-ylisuuret opetusryhmät
-koulujen keskittäminen
-lautakuntien tuhlailu
-yliopistolaki
-lukukausimaksut
-passiivirekisterit, ihmisten luokittelu
-epäreilu kauppa ja tehotuotanto
-ympäristön laiminlyönti
-TYYn jäsenten vippikassapalvelun lakkautus
-pienituloisten hankalat elämänehdot
-toimeentulotukea tarvitsevien ja työttömien huono kohtelu virastoissa
****
Kyllä ainakin itse koen olevani
-oppilaille ja opettajille ystävällisten opetusryhmien
-pienten lähikoulujen
-lautakuntien järkevän rahankäytön
-vapaan tieteen
-maksuttoman opiskelun
-opiskelijoiden tasa-arvoisen ja inhimillisen kohtelun
-reilun kaupan ja luomun
-ympäristönsuojelun
-opiskelijoiden tukipalvelujen
-pienituloisten paremman elämän
-toimeentulotukea tarvitsevien ja työttömien arvostamisen
puolella :)
-ylisuuret opetusryhmät
-koulujen keskittäminen
-lautakuntien tuhlailu
-yliopistolaki
-lukukausimaksut
-passiivirekisterit, ihmisten luokittelu
-epäreilu kauppa ja tehotuotanto
-ympäristön laiminlyönti
-TYYn jäsenten vippikassapalvelun lakkautus
-pienituloisten hankalat elämänehdot
-toimeentulotukea tarvitsevien ja työttömien huono kohtelu virastoissa
****
Kyllä ainakin itse koen olevani
-oppilaille ja opettajille ystävällisten opetusryhmien
-pienten lähikoulujen
-lautakuntien järkevän rahankäytön
-vapaan tieteen
-maksuttoman opiskelun
-opiskelijoiden tasa-arvoisen ja inhimillisen kohtelun
-reilun kaupan ja luomun
-ympäristönsuojelun
-opiskelijoiden tukipalvelujen
-pienituloisten paremman elämän
-toimeentulotukea tarvitsevien ja työttömien arvostamisen
puolella :)
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Olen lukio- ja ammattilautakunnassa pitänyt alusta asti tärkeänä toiminnan järkeistämistä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos haetaan säästöjä kouluruoasta keskittämällä koulukeittiöitä, niin ei ole mieltä samaan aikaan maksattaa turkulaisilla lautakunnan matkoja ammattitaitokisoihin ulkomaille. Alla ote lautakunnan kokouksesta 12.4.2011 ja oma eriävä mielipiteeni.
***
Lukio- ja ammattiopetuslautakunta päätti valita lautakunnan vuoden 2011 ulkomaan opintomatkan kohteeksi WorldSkills 2011 London -ammattitaittokilpailut Iso-Britanniassa ajalla 4.10. - 7.10.2011 siten, että esitys ko. opintomatkasta jatkovalmisteellaan lautakunnan kokoukseen 10.5.2011 edelleen toimitettavaksi kaupunginhallitukselle päätöstä varten.
Varajäsen Eva-Liisa Raekallio ilmaisi eriävän mielipiteensä:
Kokouksessa tuotiin lautakunnan päätettäviksi kaksi vaihtoehtoa opintomatkojen kohteiksi.
En voi kannattaa kumpaakaan vaihtoehtoa, koska mielestäni on niin, että jos koetaan säästötarvetta kouluruoassa, eikö liikenevät varat tulisi ohjata siihen eikä lautakunnan opintomatkoihin. Minusta voitaisiin ottaa huomioon Turun kaupungin taloustilanne tässä kysymyksessä. Tältä pohjalta siis en kannata matkailua. Pyysin kokouksessa eriävän mielipiteen lisättäväksi pöytäkirjaan.
Ehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa.
***
Mielestäni on yleensäkin kyseenalaista säästää kouluruoasta ja raapia se kasaan halvimmista mahdollisista aineksista. Kouluruoassa tulisi panostaa terveellisyyteen ja ekologisuuteen luomun ja kasvis- sekä lähiruoan kautta.
Koulukeittiöiden keskittäminen on minusta kaikilta osin huono suuntaus, eikä vähiten siksi että niin hävitetään taas uusia työpaikkoja. Turun seudulta valmistuu vuosittain paljon suurkeittiöalan ammattilaisia, mutta työpaikkoja ei juuri ole ja loputkin hävitetään keskittämisvimmassa. Olisi tietenkin Turun omien etujen mukaista työllistää täällä koulutetut opiskelupaikkakunnalleen.
Tästähän kekustellaan Turussa jatkuvasti, että miten saada täällä opiskelleet jäämään veronmaksajiksi. Mielestäni tässä olisi syytä huomioida kokonaisuus. Jos koulukeittiöitä ja ammattikeittiöitä vähennetään, vähenevät keittiöhenkilökunnan työpaikat. Jos opetusryhmiä kasvatetaan ja kouluja keskitetään, vähenevät opettajien työpaikat.
Olisi nyt todella tärkeää ihan kaikkien kannalta huolehtia siitä, että Turussa opiskelevat voisivat jäädä tänne töihin.
***
Lukio- ja ammattiopetuslautakunta päätti valita lautakunnan vuoden 2011 ulkomaan opintomatkan kohteeksi WorldSkills 2011 London -ammattitaittokilpailut Iso-Britanniassa ajalla 4.10. - 7.10.2011 siten, että esitys ko. opintomatkasta jatkovalmisteellaan lautakunnan kokoukseen 10.5.2011 edelleen toimitettavaksi kaupunginhallitukselle päätöstä varten.
Varajäsen Eva-Liisa Raekallio ilmaisi eriävän mielipiteensä:
Kokouksessa tuotiin lautakunnan päätettäviksi kaksi vaihtoehtoa opintomatkojen kohteiksi.
En voi kannattaa kumpaakaan vaihtoehtoa, koska mielestäni on niin, että jos koetaan säästötarvetta kouluruoassa, eikö liikenevät varat tulisi ohjata siihen eikä lautakunnan opintomatkoihin. Minusta voitaisiin ottaa huomioon Turun kaupungin taloustilanne tässä kysymyksessä. Tältä pohjalta siis en kannata matkailua. Pyysin kokouksessa eriävän mielipiteen lisättäväksi pöytäkirjaan.
Ehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa.
***
Mielestäni on yleensäkin kyseenalaista säästää kouluruoasta ja raapia se kasaan halvimmista mahdollisista aineksista. Kouluruoassa tulisi panostaa terveellisyyteen ja ekologisuuteen luomun ja kasvis- sekä lähiruoan kautta.
Koulukeittiöiden keskittäminen on minusta kaikilta osin huono suuntaus, eikä vähiten siksi että niin hävitetään taas uusia työpaikkoja. Turun seudulta valmistuu vuosittain paljon suurkeittiöalan ammattilaisia, mutta työpaikkoja ei juuri ole ja loputkin hävitetään keskittämisvimmassa. Olisi tietenkin Turun omien etujen mukaista työllistää täällä koulutetut opiskelupaikkakunnalleen.
Tästähän kekustellaan Turussa jatkuvasti, että miten saada täällä opiskelleet jäämään veronmaksajiksi. Mielestäni tässä olisi syytä huomioida kokonaisuus. Jos koulukeittiöitä ja ammattikeittiöitä vähennetään, vähenevät keittiöhenkilökunnan työpaikat. Jos opetusryhmiä kasvatetaan ja kouluja keskitetään, vähenevät opettajien työpaikat.
Olisi nyt todella tärkeää ihan kaikkien kannalta huolehtia siitä, että Turussa opiskelevat voisivat jäädä tänne töihin.
tiistai 2. lokakuuta 2012
Vaalikoneet ovat nyt avautuneet ja Turun Sanomien, Ylen ja Turkulaisen sekä Maikkarin vaalikoneisiin on vastattu! Eläinpoliittisen vaalikoneen tein jo aiemmin. Erittäin hyviä kysymyksiä oli paljon. Esim. koulujen sopivat luokkakoot olivat kysymysten aiheena. Tärkeimpiä vaaliteemojani onkin juuri koulujen ryhmäkokojen pienentäminen. 20 oppilasta yhteen luokkaan alkaa olla maksimi; vielä tuossa vaiheessa opettaja voi ottaa kaikki oppilaat huomioon, oppilaat itse saavat tarpeeksi tukea ja mitä itse pidän myös hyvin tärkeänä; syntyy keskustelua.
Turun kouluissa ja lukioissa on kuitenkin ollut jo pitkään suuntaus aina vain isompiin luokkiin ja kouluihin. Säästöillä tätäkin perustellaan, tottakai. Vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan, ei yhtäkkiä olekaan varaa pedagogisesti järkeviin ryhmäkokoihin.
Suuresti arvostamani psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi äskettäin Turun Sanomissa, että aggressiosta on tullut hyväksyttyä yhteiskunnassamme. Koulupsykologien päivillä Helsingissä puhunut professori totesi, miten vanhemmat haluavat nykyään kasvattaa lapsestaan pärjääjän, ja miten kaksivuotiaan vanhempi saattaa olla huolissaan kun oma lapsi vaikuttaa pehmolta.
Viime aikoina onkin uutisoitu oppilaiden väkivaltaisistakin purkauksista kouluissa. Opettajat ovatkin turkulaisen koulupsykologin Riitta Huolilan mukaan pulassa aggressiivisten oppilaiden kanssa. Opettajienkin olisi hyvä katsoa peiliin: Keltikangas-Järvisen mukaan opettaja saattaa lähettää ujon lapsen koulupsykologille; onhan vain raisuus ja levottomuus normaalia.
Keltikangas-Järvisen mielestä koulun koko on yksi merkittävä syrjäytymisen tekijä. Hän lisää, että suurissa lukioissa opiskelijoiden opinnot viivästyvät enemmän kuin pienissä kouluissa. Tämä on maalaisjärjellä ajatellen ihan selvä asia; oppilas hukkuu helposti isoon massaan jättikouluissa, eikä opettajilla tai muilla aikuisilla ole aikaa tukea yksittäisiä, ehkä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Kasvatustieteen tutkimukset puoltavat yksiselitteisesti pienempiä oppilasryhmiä. Tämä sivuutetaan kuitenkin jatkuvasti päätöksenteossa.
Lukio- ja ammattiopetuslautakunnassa olen törmännyt intoon yhdistää ja keskittää Turun kouluja. Tuijotetaan kustannuksia, kun pitäisi ymmärtää, että pienet opetusryhmät tukevat parhaiten oppilaiden kasvua. Eikä nähdä, että jos oppilaat jätetään yksin, seurauksena voi olla arvaamattomia kustannuksia myöhemmin.
Suuret ryhmäkoot siis viivästyttävät opintoja. Tämän luulisi olevan vahva argumentti pienempien ryhmäkokojen puolesta tämänpäivän hektisessä suoritusyhteiskunnassa, mutta massakoulujen puolustajat ovat näemmä unohtaneet tämän. Itse pidän kuitenkin massamaisen opiskelun pelottavimpana seurauksena sitä, mitä ihmisille tapahtuu kun heidät jätetään yksin. Tällöin juuri ne lapset ja nuoret jäävät heitteille, joita eniten pitäisi tukea.
Aiemmin mainitsemani Anu Kantola on tutkinut nykypolitiikan ja yhteiskunnallisen keskustelun sanavalintoja, ja hänen tuloksensa aktiivin korvaamisesta passiivilla pätevät tässäkin kohtaa. Keltikangas-Järvinen puhuu syrjäytymisestä isoissa kouluissa, vaikka jokuhan on ryhmäkoot kasvattanut ja koulut keskittänyt. Voisikin todeta, että tässä tapahtuu lasten ja nuorten, tulevien aikuisten, syrjäyttämistä.
Turun on luovuttava koulujen keskittämisestä ja palattava pienempiin, inhimillisiin opetustiloihin- ja ryhmiin. Koulujen rooli kansalaisten kasvattajana tulee nostaa sille kuuluvaan arvoon. Oppilaiden aggressiivisuus ja levottomuus peilaa aikaamme, joka korostaa vahvimman selviytymistä. Viidakonlaki siis jyllää niin sanotussa sivistyneessä yhteiskunnassamme. Poliittiset päätökset ovat luoneet puitteet viidakonlain vahvistumiselle, ne voivat sitä myös hillitä.
Turun kouluissa ja lukioissa on kuitenkin ollut jo pitkään suuntaus aina vain isompiin luokkiin ja kouluihin. Säästöillä tätäkin perustellaan, tottakai. Vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan, ei yhtäkkiä olekaan varaa pedagogisesti järkeviin ryhmäkokoihin.
Suuresti arvostamani psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi äskettäin Turun Sanomissa, että aggressiosta on tullut hyväksyttyä yhteiskunnassamme. Koulupsykologien päivillä Helsingissä puhunut professori totesi, miten vanhemmat haluavat nykyään kasvattaa lapsestaan pärjääjän, ja miten kaksivuotiaan vanhempi saattaa olla huolissaan kun oma lapsi vaikuttaa pehmolta.
Viime aikoina onkin uutisoitu oppilaiden väkivaltaisistakin purkauksista kouluissa. Opettajat ovatkin turkulaisen koulupsykologin Riitta Huolilan mukaan pulassa aggressiivisten oppilaiden kanssa. Opettajienkin olisi hyvä katsoa peiliin: Keltikangas-Järvisen mukaan opettaja saattaa lähettää ujon lapsen koulupsykologille; onhan vain raisuus ja levottomuus normaalia.
Keltikangas-Järvisen mielestä koulun koko on yksi merkittävä syrjäytymisen tekijä. Hän lisää, että suurissa lukioissa opiskelijoiden opinnot viivästyvät enemmän kuin pienissä kouluissa. Tämä on maalaisjärjellä ajatellen ihan selvä asia; oppilas hukkuu helposti isoon massaan jättikouluissa, eikä opettajilla tai muilla aikuisilla ole aikaa tukea yksittäisiä, ehkä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Kasvatustieteen tutkimukset puoltavat yksiselitteisesti pienempiä oppilasryhmiä. Tämä sivuutetaan kuitenkin jatkuvasti päätöksenteossa.
Lukio- ja ammattiopetuslautakunnassa olen törmännyt intoon yhdistää ja keskittää Turun kouluja. Tuijotetaan kustannuksia, kun pitäisi ymmärtää, että pienet opetusryhmät tukevat parhaiten oppilaiden kasvua. Eikä nähdä, että jos oppilaat jätetään yksin, seurauksena voi olla arvaamattomia kustannuksia myöhemmin.
Suuret ryhmäkoot siis viivästyttävät opintoja. Tämän luulisi olevan vahva argumentti pienempien ryhmäkokojen puolesta tämänpäivän hektisessä suoritusyhteiskunnassa, mutta massakoulujen puolustajat ovat näemmä unohtaneet tämän. Itse pidän kuitenkin massamaisen opiskelun pelottavimpana seurauksena sitä, mitä ihmisille tapahtuu kun heidät jätetään yksin. Tällöin juuri ne lapset ja nuoret jäävät heitteille, joita eniten pitäisi tukea.
Aiemmin mainitsemani Anu Kantola on tutkinut nykypolitiikan ja yhteiskunnallisen keskustelun sanavalintoja, ja hänen tuloksensa aktiivin korvaamisesta passiivilla pätevät tässäkin kohtaa. Keltikangas-Järvinen puhuu syrjäytymisestä isoissa kouluissa, vaikka jokuhan on ryhmäkoot kasvattanut ja koulut keskittänyt. Voisikin todeta, että tässä tapahtuu lasten ja nuorten, tulevien aikuisten, syrjäyttämistä.
Turun on luovuttava koulujen keskittämisestä ja palattava pienempiin, inhimillisiin opetustiloihin- ja ryhmiin. Koulujen rooli kansalaisten kasvattajana tulee nostaa sille kuuluvaan arvoon. Oppilaiden aggressiivisuus ja levottomuus peilaa aikaamme, joka korostaa vahvimman selviytymistä. Viidakonlaki siis jyllää niin sanotussa sivistyneessä yhteiskunnassamme. Poliittiset päätökset ovat luoneet puitteet viidakonlain vahvistumiselle, ne voivat sitä myös hillitä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)