tiistai 22. syyskuuta 2015


Kyllä sitä näköjään tänne omaankin blogiin viesti tuli nyt laitettua (ihme ja kumma!!!!), olen keskittynyt Vipun blogin päivttämiseen kun blogeista on puhe. Se mitä olen ehtinyt ajankohtaisten ja pelottavien tapahtumien seuraamiselta. 
 
Ihmisiä ajetaan epätoivoon heikentämällä elinehtoja ja suomalaiset on saatu jo liittoutumaan toisiaan vastaan esimerkiksi pakolaiskriisin suhteen.  Sen sijaan että omien ongelmien taustalla nähtäisiin jo itse asiassa vuosikymmeniä jatkunut ja nyt kukoistuksensa saavuttanut oikeistosuuntaus, niin syypäitä omaan ahdinkoon ovatkin sotaa pakenevat pakolaiset ja myös pakolaisia auttavat ja tukevat toiset suomalaiset. Joukkovoimaa toisenlaisen kehityksen tueksi on onneksi kuitenkin nähty; kymmenettuhannet ihmiset kokoontuivat viime perjantaina Helsinkiin.
 
Oma pitkäaikainen lempiteemani koulutuspolitiikka on sekin oikeistohallituksen runtelemana otsikoissa. Koulutuksesta säästetään säästämästä päästyäänkin ja Suomen maailmallakin mainetta niittänyt vahva ja todella korkeatasoinen koulutuspohja ollaan täysin romuttamassa. Helsingin yliopistossa on lähdetty yt-neuvottelujen tielle, Turussa ei lähdetä irtisanomaan mutta selvitetään mahdollisuutta luopua tiloista ja saada sitä kautta rahaa toimintaan. 
 
Tämä on minusta erittäin huolestuttavaa, eikä tätä minusta olisi aihetta nähdä väen vähentämistä parempana vaihtoehtona ainakaan yksioikoisesti. Kun tilat ovat kaupan, on myös seinien sisällä oleva myynnissä. Siinä kohtaa uudet omistajat alkavat katsoa todella tarkasti, mitä seinien sisällä tapahtuu. Kaupallisesti tuottamattomat oppiaineet jäävät kyllä siinä kehityksessä sivuun. Ja kun asiaa ajattelee liiketaloudelliselta kannalta, on täysin loogista että sijoituksen pitäisi tuottaa. Selvähän se. Mutta kun valtion toimintoja ei voi tarkastella samojen periaatteiden mukaan kuin yritystä. Uusliberalismin huippuvuosiahan tässä eletään ja tämä on kaikki osa sitä.
 
Mitään yllättävää tässä kehityksessä ei toki ole, eduskuntavaalien jälkeinen aika on totta tosiaan osoittanut sen että jos äänestää oikeistoa, saa oikeistolaista politiikkaa. Helsingissä Porthania vallattiin vastalauseena  kehitykselle. Mieleen tulee maaliskuu 2009 jolloin olin itse mukana Porthanian valtauksessa. Siitäkään valtauksesta media ei uutisoinut oikeudenmukaisesti, opiskelijathan ne siellä vain hengasivat ilman päämääriä. Niinpä niin.

Olen entistä vahvemmin sitä mieltä että yliopistolaisia tulisi pyrkiä osallistamaan kriittiseen keskusteluun myös ja nimenomaan valtausten välissä (!) Se meilläkin oli omassa lukupiirissämme silloin kaksi vuotta sitten syksyllä ideana mutta osanottajia ei tullut kovinkaan montaa kuten tänne silloin kirjoitinkin. 
 
Suurena syynä oli se ettei yliopiston tärkeimpiin yleismedioihin lukeutuva Turun ylioppilaslehti raportoinut lukupiiristämme mitenkään vaikka tiesi siit kyllä. Lukupiiriä ei käytännössä ollut sille olemassa. Tämä tällainen oli kyllä täysin linjassa lehden aiemman politiikan kanssa, ettei siinä mitään. Median suhtautuminen on kautta linjan ollut suurimpia haasteita. Kriittiset äänenpainot ovat entistä uhanalaisempia mutta siis sitäkin tärkeämpiä ja on entistä välttämättömämpää, että niitä tulee jatkossakin olemaan.
 
Suurten mullistusten aikana ei sitä oikein muista niitä tavallisia tai pienempiä asioita. Sellaisena ehkä kuitenkin voisi mainita sen että minulta pyydettiin kirjoitusta reilusta kaupasta Turun yliopiston syyskuun alussa ilmestyneeseen ympäristöoppaaseen, ja sen sain aikaan. Opas on yliopiston sisäinen ja luettavissa siis yliopiston tunnuksilla mutta tässä linkinpoikasta.