lauantai 31. joulukuuta 2016


IPadilla pystyy tosiaan onneksi ottamaan kuvia ja tässä upeita maisemakuvia Nukkumajoen reissulta. Monessa kuvassa on tumma reunus, en tiedä mistä johtuu mutta haitanneeko tuo :)

Nukkumajoen sijainti

Talvinen joenselkä

Halkovaja

Kello on yksi iltapäivällä, ja aurinko laskee hankien keskellä

Näkymä tunturin laelta

tiistai 20. joulukuuta 2016

Tänään tuli postiluukusta päätoimittamani Hiekanjyvät. Hieno juttu että jäsenet ehtivät saada lehden ennen joulua :) Sain Turussa jaettavaksi tietyn määrän lehtiä jo viime torstaina, oli kivaa saada nähdä lehti livenä ennen Nukkumajoen matkaa :)
Raporttia nuorisolautakunnan Nukkumajoen matkasta

Turun kaupungin nuorisolautakunta matkusti viikonvaihteessa 16.-18.12. lounaisimmasta Suomesta koillisimpaan Suomeen, Inariin lautakunnan hallinnoimalle Nukkumajoen leirikämpälle. Tutustuimme reissulla paikalliseen nuorisotyöhön käymällä paitsi Nukkumajoen kämpällä, myös Vasatokan nuorisokeskuksessa. Itselleni matka oli ensimmäinen Lapin matka koskaan, en ole käynyt Oulua pohjoisempana. Nukkumajoki sijaitsee saamelaisten vanhalla talvipaikalla, ja vielä sata vuotta sitten alueella oli saamelaisten vanhaa asujaimistoa, ennen kuin ensimmäinen tie ja niin sanottu edistys saavuttivat seudun.

Nukkumajoen kämppä on kerta kaikkiaan upealla paikalla, mahtavien maisemien keskellä. Siellä kuulee hiljaisuuden. Mikä arvo sellaisella paikalla onkaan esimerkiksi turkulaisille erityisnuorille, joiden elämässä Nukkumajoen matka voi olla ensimmäinen kerta kun he pääsevät niin kauniiseen ja rauhalliseen paikkaan. Sillä voi olla vain eheyttävä vaikutus nuoren, tai kenen tahansa paikalla kävijän elämään. Nukkumajoen leirikämppä tuleekin säilyttää kaupungin hallinnassa, jotta paikan hintataso onnistuttaisiin pitämään sellaisena että kaikki nuorisoryhmät voisivat sinne matkustaa. Kysymys on jakanut lautakuntaa pitkään.
Seutua koskevat suunnitelmat huolestuttavat minua. Matkailulle tultaisiin antamaan aiempaa suurempaa roolia. Kysyin, ovatko saamelaiset itse olleet miten vahvasti mukana suunnitelmissa. Yhteistyötä on kuulemma tehty kovasti, hyvä niin. Pyysin aluetta koskevat suunnitelmat nuorisolautakunnalle, jotta meillä olisi käsitys tilanteesta ja voisimme siihen ehkä vaikuttaa. Luontoarvot antavat liian helposti tilaa kaupallisille, eikä turismi ole omiaan vahvistamaan alueen perinteitä ja rauhallisuutta.

Lähistöllä on Saariselän matkailukeskus, ja sen tulisi mielestäni riittää (kaupallista) joulu- ja talvielämystä kaipaavalle matkaajalle. Inarin alueen kehittäminen tulee mielestäni tehdä luonnon ja saamelaisten ehdoilla. Siten Nukkumajoen kämpälle matkaavat voisivat edelleen nauttia rikkumattomasta rauhasta. Matkailulle on tilaa muuallakin.

Vasatokan nuorisokeskus on myös upealla paikalla Inarinjärven rannalla, ja oli kiinnostavaa kuulla paikallisen nuorisotyön monimuotoisuudesta, ja että Vasatokka on erityisen suosittu kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden keskuudessa. Se ei oikeastaan ole ihme, varmasti sana on levinnyt luonnonkauniista seudusta maailmalla. Seuraavaksi olisikin tärkeää viedä viestiä varsinkin Nukkumajoen kämpästä turkulaisille nuorten yhdistyksille ja järjestöille. Paikka on ehdottomasti kokemisen arvoinen.
Oli hienoa nähdä oikea talvi, täällä lumettomassa ja lämpimässä etelässä sitä osaa tosiaan arvostaa.

Tässä kuvia Nukkumajoen kämpältä sekä Joulupukin pajakylän poroja ja pieniä tonttuja. Lautakuntaporukka meni kokemaan myös Suomen pisimmän pulkkamäen. Minä kuvassa toinen alh.oik. Maisemakuvia en saanut vielä kehiin.
Hyvää Joulua!


Nukkumajoen kämpällä on hienoja hirsirakennuksia, tässä saunan reunalla
Joulupukin pajakylä
Joulupukin porot valmiina lähtöön
Petteri Punakuono
Pikkuisia joulutonttuja
Turun kaupungin nuorisolautakunta Suomen pisimmässä pulkkamäessä

Tässä tämän päivän Turun Sanomissa julkaistu mielipiteeni.


Nuorisotilaverkostoa kehitettävä nuori edellä


Koko Nummen seutu jää ilman nuorisotilaa, kun Kuuvuoren nuorisotila sulkeutuu vuodenvaihteessa. Saimme nuorisolautakunnan marraskuun kokoukseen kuntalaisaloitteen, jossa puolletaan nuorisotilan säilyttämistä alueella. Vetoomuksen on allekirjoittanut 242 henkilöä, lisäksi mukana ovat mm. Hannunniitun koulun vanhempaintoimikunta, Nummenmäen Pientalot ry sekä Itäharjun ja Kohmon omakotiyhdistykset.

Nuorisotilan säilymistä perustellaan sillä, että pelkästään Hannunniitun koulussa on 600 7-12 vuotiasta oppilasta, ja yläkouluikäisiä, 13-15 vuotiaita asuu alueella noin 350. On helppo huomata, että nuorisotilan tarve tulee lähivuosina vain kasvamaan. Kaupungin palveluverkko tulee näiltäkin osin joka tapauksessa pitää kattavana; päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen määrä on eräs tärkeimmistä tekijöistä kun lapsiperheet miettivät minne muuttaa.

Pidin marraskuun lautakuntakokouksessa lähtökohtana, että aloite etenee juuri tämän nuorisolautakunnan aikana. Kysyin tilanteesta joulukuun kokouksessa 13.12., selvitystyö jatkuu. Nummen ja Hannunniitun uusi nuorisotila on mahdollista saada jo olemassa olevista tiloista, esimerkiksi Katariinan koulun aamu - ja iltapäiväkerhokäytössä oleva tila voisi sopia iltaisin nuorten käyttöön myös.

Nuorisotilaverkoston kattavuus on toki Turkua isompi kysymys. Jos asiaa tarkastelee maakuntatasolla, koko Varsinais-Suomen alueella tulee luonnollisesti huolehtia siitä, että nuorella olisi aina mahdollisimman lyhyt matka nuorisotilaan ja sinne olisi helppo mennä yksin tai kaverin kanssa. Alaikäiset ovat julkisen liikenteen varassa, ja nuorisotilaan pitäisi toisaalta päästä nopeasti vaikka pyörällä. Kattava nuorisotilaverkosto tietää samalla nuorisotyöntekijöille lisää työpaikkoja.

Nuorisotilaverkoston kehittämisessä tulee aina mennä nuori edellä, ja kuntalaisten toivomusten ja aloitteiden rivakan etenemisen on aina oltava toiminnan lähtökohta.

Eva-Liisa Raekallio
Turun kaupungin nuorisolautakunnan jäsen (vas.)
Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton piirihallituksen jäsen
 

tiistai 13. joulukuuta 2016

Terveisiä nuorisolautakunnan kokouksesta 13.12.

Kokouksen asialistalla oli mm. sopimusavustuksista päättäminen, Halisten nuorisotilan avautuminen, Runosmäen monitoimitalon tarveselvityksen hyväksyminen, sekä strategisten ja operatiivisten sopimusten hyväksyminen.

Avustuksia nuorten yhdistyksille ja järjestöille myönnettiin jälleen, hienoa että niitä on haettu. Pidimme Saskan kanssa esillä sitä, miten tärkeää on se että avustukset todella kohdentuvat nuorten, alle 29- vuotiaiden yhdistyksille ja järjestöille.

On hienoa että Halisiin saadaan nuorisotila, olen menossa tammikuussa avajaisiinkin. Keskustelussa kuitenkin kytkettiin yhteen Halisten nuorisotilan avautuminen ja Kuuvuoren/Nummen nuorisotilan sulkeutuminen vuodenvaihteessa, niinkuin että "kaikkea ei voi saada, että jos jotain saadaan lisää, jostain pitää luopua". 

Itse lähdin siitä, että nuorten vanhemmilta viime lautakuntakokoukseen tullut toivomus Kuuvuoren/Nummen nuorisotilan jatkosta on otettava vakavasti. Kuntalaisia pitää kuunnella. Nuorisotilaan pitää olla nuorella aina mahdollisimman helppo ja lyhyt matka. 

Marraskuun kokouksessa Kuuvuoren nuorisotila-asia meni lisäselvitykseen, ja kysyinkin tänään, missä vaiheessa ollaan selvitysten kanssa, kovin paljoa ei ole tainnut tällä välin tapahtua, kun sain vastaukseksi vain että "selvitetään kyllä". Otin esiin mahdollisuuden löytää tila Katariinan koulun puolella olleesta tilasta, jossa on järjestetty aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa.

Runosmäen monitoimitaloasiasta päätetään tammikuussa. Pyysin selvittämään siihen mennessä sen, miten turvataan se että tilaan suunnitellut toiminnot kuten juuri nuorisotila ja kirjasto palvelisivat käyttötarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla. On todella hyvä, ettei nuorille tarvita väistötilaa muutostöiden ajaksi, näin ei nuorten eikä nuorisotyöntekijöiden arki muutu. 

Kun tiloja lähdetään yhdistämään, on vaarana että synergiaetujen hakemisessa menetetään kunkin toiminnan parhaat ja ominaisimmat piirteet. Minusta nuorten pitää voida touhuta vapaasti riittävän isossa ja hyvässä nuorisotilassaan, ja kirjastosta pitää saada hiljainen, rauhallisen keskittymisen mahdollistava tila. Tästä ei ole tarvetta tinkiä. 

Kirjastotoiminta ei kuulu meidän päätettäväksemme. Kiinnitin huomiota kuitenkin siihen keskustelussa ilmenneeseen näkökulmaan, että "kirjastoista ollaan muutenkin kehittämässä kaupunkilaisten vilkkaita kohtaamispaikkoja." Olen aina tässä kohtaa itse tuonut esiin sen, että me itse päätämme mihin suuntaan kirjastolaitos Suomessa kehittyy, on syytä  pitää huolta että kirjastot olisivat juuri hiljaisen ja rauhallisen keskittymisen paikkoja joissa saa halutessaan ja tarvitessaan ammattilaisen apua kirjan valintaan tai tietokoneella säätämiseen. Olen kirjoittanut aiheesta paljonkin. Kyse on luonnollisesti myös kirjastotyöntekijöiden työpaikoista.

Oli pakko kokouksessa ääneen ihmetellä strategisen sopimuksen kohdalla sitä, miten Turku tinkii pienipalkkaisten nuorisotyöntekijöiden lomarahoista, mutta satsaa samaan aikaan miljoonia teatterin remontin lisäkustannuksiin. Saman kaupungin sisällä kohdennetaan rahoitusta hyvin eri perustein ja selkeästi ihan eri arvoasteikolla. 

Muistutin, ettei kaupunginvaltuusto ollut suinkaan yksimielinen lisärahan myöntämisessä, ja siihen tulikin Kokoomukselta heti vastaus; minun toivottiin pysyvän nuorten asiassa. Sanoin siihen, että tämä on just nuorten asia. Miksi nuoriin ei Turussa panosteta, mutta jatkuvasti paisuviin remonttikustannuksiin kerta toisensa jälkeen uhrataan miljoonia ja taas miljoonia. Tämä on ehdottomasti kaikkien turkulaisten, nuortenkin asia. Muistutin myös, että lautakunta on se elin, jossa määritellään, mitkä nuortenpalveluiden asiat ovat merkittäviä ja jotka pitää käsitellä lautakunnassa. Virkamiesten työmäärää ei ole tarvetta näiltäkään osin kasvattaa.

Eva-Liisa Raekallio

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Viime päivät ovat menneet Hiekanjyvät- lehden viimeistelyssä. Vapaa-ajasta ei ole voinut puhua, tahtoo se näissä järjestö- ja yhdistysmeiningeissä muutenkin olla minimissään. Lehden osalta ollaan onneksi jo ihan liki valmiita, jee!!

Oli tavallaan mukava irtiotto käydä otattamassa vaalikuva (Ja samalla kauheeta, näillä mennään.) Oli outoa meikata sitä varten, kun olen viime vuodet meikannut yleensä tosi vähän. Muistin kumminkin että meikkaaminenkin voi olla kivaa. Lukiossa meikkasin joka päivä, vaikkei olisi tarvinnut. On yhä tosi paljon helpompaa kun ei meikkaa, mulla on pikemminkin sellainen asenne että mitä siitä jos näytän väsyneeltä jonkun mielestä. Miksi naisten erityisesti pitäisi aina näyttää virkeiltä. Saa nähdä missä määrin meikkaamisesta tulee jälleen osa rutiinia. Tuskin päivittäistä kuitenkaan.

maanantai 5. joulukuuta 2016